United States or Philippines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja nyt minä ymmärrän, minkä vuoksi tulit sinne niin myöhään ja minkä vuoksi et olisi halunnut jäädä sinne: sen vuoksi, että pelkäsit minulta Sihvosta. HILMA. Meillä ei tule riitaa Sihvosesta, kunhan vain hänestä sovit sen Amaalian kanssa. ELVIIRA. Sinä olet aivan samallainen kuin Eeva! HILMA. Kiitoksia! ELVIIRA. Aivan kuin Eeva, ihan justiin! Hyvää huomenta, Hilma.
Noo, ihana, suloisin rouva, elkäähän toki pelätkö tällaista pikkuista lakkipölkkyä. Vaan mikä se sitte oikeastaan on? Tulepas ulos pimeydestä, sinä rakkahin ystäväni. Tulkaa huoleti lähemmäs, pieni runneltu sotilas! Ei tämä pure. Tulkaa tänne! Tulkaa vain tänne! En, minä en uskalla. Eikö nuori herra tykkää, että tällä on lempeä ja rakastettava muoto? Tuollako! Niin, tällä justiin.
"Niin justiin, Nikolai Jeremeitsh, kaikki on Jumalan vallassa: totta puhutte, sulaa totta... Vieraanne tuolla taisi herätä." "Ei, kyllä hän nukkuu. Mutta sopiihan sitä..." Hän tuli ovelleni. "Ei, kyllä hän nukkuu", toisti hän ja palasi sijallensa. "Kuinkas se nyt sitten on, Nikolai Jeremeitsh? Tuohon käteen, vai?" "Neljä harmaata", vastasi vouti. "Kolme olkoon!"
Mutta nyt oli täällä kirkkokin, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset jumalan-palvelusta pitivät ja siellä saarnasi kaksi myöskin vangeudessa olevaa sotapappia; mutta justiin kirkon vieressä oli tatarien kauppapuoti jossa turkit, kalmukit ja muut senkaltaiset niinkuin pedot suurta melua pidit ja jossa he kahdessa rivissä puotia traasumarkkinoitansa toimittivat ja niin emme sitä iloa puhtaana nauttia saaneet.
Sanoinhan, että kaikessa tapauksessa saat palkan puolesta vuodesta. Hm. No niinhän se justiin on. Ja parempihan niitten on ollakin, kun täältä pääsevät. Se ei saa tulla vaan tytön korviin, että lapsi kuollut on. Miks'ei? No, et sinä sitten enää palkkaa saa! Ymmärrän, ymmärrän No saanko nyt toisen? Vaikka heti paikalla. Sepä hyvä No, siitä sitten eri palkka. Kuinkas sitten.
Syrjäkylien miehet, joille monille kättentaputus oli aivan uusi elämänilmiö, löivät vahvimmin. Sangen monen miehen silmistä loisti tunnelma, joka avonaisesti kertoi heidän ajatuksiaan. Kylläpä puhuu! Vai osaa se Heinonen noin... Kerrankin niin kuin asia on. Justiin! Ei yhtään liikaa. Peränpuolella salia oli istunut Pihlajaniemi ja emäntä vierellään.
Siinä on iloisia poikia! Mischka. Starova rebjata! Juhana. Terve tulleita, terve tulleita! Wasjka. Mitkä pidot teillä täällä on? Matti. Illanistujaiset. Mischka. Sto takkoi? Wasjka. Mitkä ne ovat? Matti. Tytöt ovat kokoontuneet tänne morsiamelle myötäjäisvaatteita ompelemaan ja me, pojat, teemme heille seuraa. Wasjka. Aa! Vetscherinka. Matti. No, niin justiin! Juhana.
Silloin juuri sanoivat, että saapas nähdä, jos Jumala sille itselleen lapsia antaa, kuinka se niitä hoitaa. ANNA LIISA. Niinkö sanoivat? PIRKKO. Niin justiin sanoivat. Mutta minä ajattelin itsekseni, että olkaahan huoletta, kyllä minä Anna Liisan lapset vaalin.
LIISA. Se se, jonka kanssa tässä tuonoinkin puhelitte portilla. Se mustasilmänen, solakka nuori herra, jolla on viiksetkin. Kyllä te arvaatte, vaikka ilman suotta kujeilette. Mikäs sen nimi taas onkaan? Ham Hame Ham HELMI. Hammar? LIISA. Hammar niin justiin. HELMI. Ahaa, vai häntä te epäilette semmoisista. Renne Hammaria. LIISA. Tunnustakaa pois, hän on kosinut teitä? HELMI. Eikä ole, ei!
"Justiin niin, niin justiin Nikolai Jeremeitsh", puhui yksi ääni; "justiin niin. Pitäähän se ottaa lukuun, pitää kyllä... Hm!" Puhuja rykäsi. "Uskokaa pois Gavrilo Antonitsh", kuului paksu mies vastaavan; "kukas se sitten tietäisi miten näillä mailla ollaan ja eletään, ellen minä?" "Kukas sitten, ellette te, Nikolai Jeremeitsh? Tehän olette täällä, niin sanoakseni, ensimmäinen mies.