United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !
ROUVA RAMSTEDT. Elkää uskoko. Hän on henki, materialiseerattu henki! Aivan oikein! Materialiseerattu henki. LEHTORI VIRTALA. Toisin sanoen, ihminen, niinkuin te ja minä. Koetelkaa hänen kättään elkää pelätkö, pidänhän minä hänestä kiinni. No, eikös se ole lämmin, niin kuin ihmisen käsi ainakin? Kas niin, kunniasanalla, häntä ei teidän tarvitse peljätä.
Varastetun kalun tallentajalla on sama edesvastuu kuin varastajallakin, mutta älkää pelätkö, tämä maallinen rangaistus ei kauan kestä. Rientäkää vakavilla askelilla eteenpäin, niinkuin olette alkanut. Silloin saatte kalliin tavaran omaksenne, semmoisen, jota turhaan muuten hakisitte, nimittäin omantunnon rauhan.» Akka lupasi sen tehdä ja läksi pois.
Maria katsoi häneen epäilevästi, kun ei hän ennen ollut tuntenut tätä vierasta Kristuksen tunnustajaksi, kiitti häntä ja vakuutti, että hän ei kärsinyt mitään puutosta. "Hyvä vanhus, älkää pelätkö tunnustaa, kun teitä käy tervehtimässä ja apua tarjoomassa kristitty ystävä", sanoi viekas Javani. "Minä tiedän sen jo, ja olen tänne tullut saadakseni voimaini mukaan olla teille avuksi.
Noo, ihana, suloisin rouva, elkäähän toki pelätkö tällaista pikkuista lakkipölkkyä. Vaan mikä se sitte oikeastaan on? Tulepas ulos pimeydestä, sinä rakkahin ystäväni. Tulkaa huoleti lähemmäs, pieni runneltu sotilas! Ei tämä pure. Tulkaa tänne! Tulkaa vain tänne! En, minä en uskalla. Eikö nuori herra tykkää, että tällä on lempeä ja rakastettava muoto? Tuollako! Niin, tällä justiin.
Nyt olen minä täällä käskemässä ... älkää pelätkö! Mennään, kun saadaan! virkkoi Ilpotar ja astui häpeämättä uhrikentän yli. Muut naiset hiipivät puiden taitse miestensä taa. Silloin astui miesjoukosta esiin Jorma: Mitä meiltä tahdot? kysyi hän. Miksi meitä vastaan vihamiehenä karkaat ja uhrivuorta häpäiset? En teiltä mitään tahdo ... enkä teidän vihamiehenänne tule.
Nyt te olette tulleet isoiksi, ja minä olen vanha." Kun hän vielä näin neuvottomana mietiskeli, ilmaantui parinkymmenen askeleen päähän heistä parvi karanneita neekeriorjia. Joukon johtaja lähestyi Paulia ja Virginiaa ja sanoi: "Te kiltit pienet valkoihot, elkää pelätkö!
"Pois on, pojat, porstuasta, piiat, pihtipuolisista uron tullessa tupahan, astuessa aimo miehen! "Metsän otsonen, omena, metsän kaunis källeröinen! Ellös piikoja pelätkö, kassapäitä kammastelko eläkä vaimoja varoa, sure sylttysukkaisia! Mi on akkoja tuvassa, ne on kaikki karsinahan miehen tullessa tupahan, astuessa aika poian!"
»Pidä sinä nyt vahtia, Kivinen. Minä käyn puhuttelemassa tyttöjä», sanoi Tuira ja asetti Kivisen etehisen ovelle. »Elkää pelätkö, arvoisat neidet! Ei tämä mitään ole. Me erotamme vain vuohet lampaista. Täällä tulee vielä hauska!» puheli Tuira naisille, jotka salin loukossa seisoivat peloissaan.
Vaikka sinun paikkasi mielestäni ei ole luostarissa ja vaikka paljoa mieluummin avaan koppisi oven, kuin suon sinun taittavan siipesi sen rautaristikkoja vastaan, näin vaikea matka, etenkin tähän aikaan vuodesta, minua kuitenkin nuoruutesi tähden hirvittää, ja..." "Oi! älkää pelätkö, isä," hän keskeytti; "minä tunnen itseni vahvaksi ja olen uskalias!" "Ehkäpä liiankin uskalias.
Anna parkasi säikäyksestä; hänen kätensä herwahti irti awaimesta, ja hän waipui woimatonna alas. Silloin aukesi owi, ja huoneesen pujahti Pirjo lyhty kädessä. "Neitsyt Anna, Jumalan tähden, mikä teillä on? Joutukaa nyt, minä saatan teitä sinne, sen luo, joka teitä rakastaa ja nyt odottaa elkää pelätkö."