Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. lokakuuta 2025
"Eräs englantilainen upseeri kirjoittaa..." Antakaa minä luen! Hän otti minulta lehden ja luki: "Eräs englantilainen upseeri kirjoittaa näin: 'Te erehdytte suuresti, jos luulette, että me vastaanotimme joulun huonosti. Päin vastoin se oli mitä ihmeellisin joulu. En vaihtaisi tätä joulua mihinkään maailmassa. Emme voineet jouluaattona kokonaan pidättää joulutunteitamme.
Tähän asti oli lääkäri joka joulu ollut vaimonsa kanssa maalla hänen tätinsä luona, mutta nyt oli hänellä niin paljo sairaita, ett'ei hän saattanut lähteä päiväksikään pois kaupungista. Muuan Niinan täti, vanha neiti, oli joulun-aattoiltana vieraana, mutta vaikka lahjoja kyllä oli paljo ja kalleitakin, ei ilo kumminkaan oikein tuntunut ilolta.
Vielä tosin oli odottaa aikaa, milloin keskikaupungilla joulu sytytetään, ja se hiukan mieltä kiinnitti, vaan siinäkään ei ollut enää sitä viehätystä kuin muutamia päiviä sitten, kun Marin kanssa liitot tekivät yhdessä lähteäkseen katsomaan, ja varsinkin eilettäin, jolloin Latun Liisa yhtyi joukkoon ja päätettiin ottaa Vimparin lapset mukaan.
Kuvataulu, jota Vierimän ukko tahtoo, on joulu itse. Siinä on kuvattuna Neitsyt Maria, ja Jesus lapsi hänen polvillansa; ukko tahtoo asettaa juuri tämän taulun jouluksi rauhalliselle seinällensä. Mutta hän ei tahdo ostaa Jesusta rahalla, vaan hän pyytää sitä minulta juuri kuin lahjaksi, eikä edes niinkään, että hän sen olis ansainnut saada.
Joulu oli mennyt menojaan ja Lauri joululoman jälkeen lähtenyt takaisin kouluun. Elsa-serkku oli myöskin pienen sisarensa kanssa käynyt enonsa luona ja virkeällä mielellään tuonut iloa ja riemua syksyn aikana niin hiljaiseen Tuomarilaan. Hän oli kaikkein mielestä kuitenkin käynyt vähän hiljaisemmaksi kuin ennen, vaan olipahan jo kohta täysikasvanut tyttö.
Voi, voivoi! Kyllä nyt passaa, jouluvieraita tulee ja joulu joutuu, ja täällä on itse pelsepupin päämies valloillaan! Voi, voi tokkiisa! Kyll' on leipää niukalta, vaan sotaa viljalta! Oletkos nähnyt niitä Kuivalaisen kauppakirjoja, sinä? Mitä siinä töllistelet! Sano joutuin! HESSU. Ei ole kiirettä kivellä, eikä huolta huhmarilla! TEOFILUS. No, saatko paperit tänne.
Mut toki joutuummin väen-pirttiin hauskahan aatos eeltä jo kiiti, ja mielessään hän haasteli hiljaa: »Riemua riittää nyt, heti pirtiss' aatto jo alkaa, huolet kaikki jo nurkkaan jää sekä työpuku kirstuun, kynttilät tuikahtaa, ja jo permannolla on oljet. Joulu jos ois nyt myös salin uljaan kruunujen alla, missä he ennen leikkiä löi sekä lauleli aina!
Toinen lampi on syvempi ja toinen matalampi, Toinen likka on kovempi ja toinen antavampi. Tyttö. Kyll' on noita poikiaki viientoista sorttii, Mont' on viety katsomahan Wiaporin porttii. Poika. Likkoja vieään kuormittaisin Lappeenrannan kouluun; Siell' on päivät paremmat kun mustilaisen joulu. Tyttö. Suomen poikia saatellahan ruunun ankkuripajaan; Siellä lyövät ruuan päälle, kivimuurit kajaa.
Niin, joulukuusi, semmoinen suuri, kaunis kuusi on salissa ja sen latvassa tähti Betlehemin tähti, niinkuin tiedät: ja niin paljon kynttilöitä, ne kaikki sytytetään yhtä aikaa, samassa kun astumme sisään, ja kuusen takana on sunnuntaikoulun oppilaita, jotka laulavat: Tervehtii jo meitä Joulu armainen Vielä kerro, vielä, vielä
Ja mitä merkitsi hänen kaksi piparkakkuaan. Eikä nuo paperit, joita täällä oli kuusissa, olleetkaan samanlaisia kuin oli apteekin tunkiolla, josta hän pimeän hämärässä oli intoksen jälkeen käynyt kopeloimassa. Ja häntä melkein hävetti, kun oli inttänytkään muille, että heillä oli yhtä oikea joulu kuin missä tahansa keskikaupungilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät