United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jos syttynyt ei sieluni ois silloin, se aina arvoton sua palvelemaan, sun armoos oisi. Anteeks suo, jos lain ja tämän paikan unhoittanut olen! En millään pohjalla saa raukka olla, sijalla millään alennusta sietää. Jos milloin rinnastani haihtunee se tunto, silloin rankaise, pois työnnä ja iäks silmäis eestä minut hylkää!

Kodista köyhäst' oli hän, laps salosyrjän synkeän, ei suvultansa suuri, mut tuli kunniaksi maan, nous arvoon arvaamattomaan, ol' lujin Suomen muuri ja ikimuistoin muistetaan. Ja kirkkaan mainekilven tään, sen ansaitsi hän lemmellään; hän synnyinmaalle antoi sydämen iäks syttyneen, kuin morsiolle, äidilleen kaikk' uhriks sille kantoi; suur' rakkaus vei suuruuteen.

Sa tyttö tähtisilmä-katsehin, miks koskaan tielleni sa tulitkin? Nyt iäks sitoo sieluni sun hurmas. TULE ARMAANI JA K

Hän istui kehräämässä ja lauloi Anna-Liisalla oli kaunis ääni, vaan nyt soi se ylen surulliselta sanat kuuluivat näin: 'Oi lumi, tuiskuile, Tee hauta minulle! Tää sydän polttava Jo etsii lepoa. Kun hautaan lasketaan, Mua, lumi, peitä vaan Sa unhoitettua Niin helmaas tallenna! Oi lumi! jäiseksi laita hautani, Ett' lemmen-liekkini Siell' iäks' sammuisi!

Te pikku pääskyt synnyinmaastain, miks polopäivist' ette kerrokaanOi, taivas, kuin on herttainen! Hän iäks sai mun hurmoksiin. Tuo kaihonilme silmien mun saattaa lemmen unelmiin; soi Luoja sielun puhtoisen suloksi muotoin hempeimpäin. Oi, taivas, kuin on herttainen! Ja minä itse ruma näin! Oi, taivas, kuin on herttainen! Nään immen kevätviehkeessään.

Tää varsi taipuu, se maahan vaipuu, kun riehuu tuulispäät. Niin raskas päivä on, vaivaks vanhuksen! Oi, onnen päivät ne iäks jäivät, jäi nuoruus kultainen! petyt, poika! petyt, poika! Nainen jos lempimään sua taipuu, näät virvatulta vainen, mi harhaks pian haipuu. Kas, tuuli liehuu ilvein, ja läikkyy meren pinta, käy ees-taas kulku pilvein: niin vaihtuu naisen rinta.

Vaan kun otsalla laakeriseppel seistihin vihdoin, yhdenlaisina vain, ja kun nuoruuden polun päästä katsottiin tulevaisuuteen sekä toimihin miehen, niin ei muistoa mulla, jot' ei olis hälläkin ollut, häll' ei toivoa myös, joka mullakin ei sama oisi. Kun eros sitten tiet kuten tuo rakas laulaja laulaa sinne läks iäks hän, minä tänne. Huolia toivat vuodet ja tehtävät, rakkauteen näin painaen kahleet.