Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Katsoi taivaan korkeuteen hän näin rukoellen: "Zeus valan kuulkoon tään, ylin, suurin kuolematonten, 258 Helios ylhä ja Maa ja Erinnyit myös manalaiset, kuoltua joilt' ikikoston saa valan vannoja väärän: enp' ole Briseun tyttärehen minä ryhtynyt konsaan, en halatakseni pyytänyt tai mitä mielinyt muuta, on käden koskematonna hän ollut kattoni alla.
Vielä kun Helios korkeinnaan kuvull' ilmojen kulki, kaatoi kumpiakin tasataajaan peitsien tuiske; mutta kun päivä jo päin oli härkäin riisuma-aikaan, vastoin salliman arpaa sai ylivoiman akhaijit. Raastivat Kebrioneen pois telmeest' iliolaisten, alt' asetuiskeen, kiskoivat sovat sankarin yltä. Iliolaisia päin kävi Patroklos tuhoaikein.
Vaan kädet nostaen noin Agamemnon äänehen palvoi: "Zeus isä, kaitseva maat laelt' Idan, korkein, suurin, kaiken katsoja myös sinä, Helios, kuulija kaiken, Virrat kaikki ja Maa, Manalaiset kumpikin, joilta koston kuoltuahan kovan vannoja saa valarikko, olkaa nyt näkijöinä ja varjelkaa vaka liitto!
Riensi akhaijit myös tasalaitain laivojen luota kaattuja ken hakemaan, ken tuomaan polttamapuita. Helmast' Okeanon syvän, verkkaan vierivän virran nousi ja tultaan juur' yli maitten Helios ampui, kun sovuss' yhtyivät kedoll' ulkona, kaattujen luona.
Minä jäisin mielelläni luoksesi, usko pois, kunnes Helios taas laskee, jos vaan sen sallisit." "Minulla ei ole mitään sallittavaa eikä kiellettävää", Irene vastasi. "Vaan kuinka tähän aikaan tulet tänne?" "Vaunuilla", Lysias nauraen vastasi. "
Oi, tiedän yön, ja itkuun laulut taipuu Mut vait ma päivää etsin, muistain ain, Kun milloin mieli mustaan suruun vaipuu, Ett' auringossa heelmät kypsyy vain. Mailmahan ihmeiden, Helios, loista, Mielestäs, ihminen, Synkeys poista. Foibos hän varjoja Silmin ei koskaan nää! Usvien sarjoja Kuolo vain ymmärtää! Murheiden kaaos Karkota ihminen, Riemua saaos Mailmassa ihmeiden!
Apollon eli Helios ajoi taivaalla auringon säteilevillä vaunuilla. Artemis, Apollon kaksoissisar, syntynyt niinkuin hänkin Delos-saarella, oli notkea, kevytjalkainen metsästyksen jumalatar.
"Otan siitä tänä yönä selon ja ilmoitan sinulle huomisaamuna, miksi kielto on annettu ja kuinka kauan se on voimassa. Mutta vaikka itse Helios, ikävystyneenä kimmeriläiseen maahansa, nyt astuisi alas luoksemme, niin menisin nukkumaan. Seuraa sinä minun esimerkkiäni." He erosivat, mutta Vinitius läksi kirjastoon kirjoittamaan Lygialle.
Ei, paremp' iskeä on heti yhteen, kohta jo koittaa, kumpaiselleko voiton Olympon valtias antaa." Noin hän vartoen mietti, mut luo jo Akhilleus joutui, Areen kaltainen, sodan haltian leiskuvaharjan, pääll' olan oikean Pelionin tuhosaarnea tuimaa heiluttain; hänen varrellaan sovat vaskiset välkkyi kuin tulen liekit tai kuin nouseva Helios itse.
"Mutta olethan sinä Kreikkalainen", Lysias puuttui puheesen, "ja sinun pitää tietämän, että Eos tuottaa nämät värit, kun hän ruususormillaan koskettaa taivaan rantaa, ennenkuin Helios ilmaantuu. Tänään sinä olet ollut minun aamuruskonani ennustaen onnellista päivää."
Päivän Sana
Muut Etsivät