United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivänvaloon sieltä pääsi, oli Erkki Luojan vanki, sentään porvaristo sääsi: »Itse työllä leipäs hanki!» Tutkittihin, huomattihin hulluks aivan rauhaisaksi, niinpä kirkon tapulihin pantiin kellonsoittajaksi.
Määlyt hän pani seinään myöskin samalla maksulla." "Mutta mitähän Erkki sanoo, kun näkee nämä uutimet ja miten sievän yökammion ne hänelle muodostavat?" "Sanoo, että sinä olet hyvä lapsi, iloitset kaikesta pienimmästäkin, mitä käsilläsi kokoon saat.
Niin oli kirkkoherra sanonut, että kaikki vain, niin nuoret kun vanhatkin." "Jokohan niin olisi." "No niin se on ... ja ala nyt tavailla, vaan osaatko sinä koko sanalta lukea?" "Kyllä minä osaan, vaan en minä sinun edessäs lukemaan rupea ... sinä kun olet yhtä huono kuin minäkin." "Minäkö? Parein minä sinua olen," väitti Erkki.
»Sinä sanoit, Jussi, Pyhäkoskella tullessa, että minä en saa rahoja tervastani, vaan siinä sinä katalasti valehtelit», lausueli Erkki.
Sillä jos vaan pidetään silmällä, että näytellään siveelliseen henkeen kirjoitettuja näytelmiä, niin ei niistä tarvitse turmelusta pelätä, vaan on niiden vaikutus katsojiin epäilemättä oleva päinvastaista laatua. Turussa Marraskuun 3 p:nä 1892. Tekijä. Henkilöt: Erkki Häyrinen. Annaliisa, hänen vaimonsa. Mari. Pääkkö. Neiti Hyvönen. Palvelustyttö. Lähellä sivuovea huono pöytä ja sen takana tuoli.
Aune asettui pienelle jakkaralle vastapäätä valkeaa, Erkki siirsi keinutuolinsa uunin läheisyyteen, ja Kaarlo puoleksi loikoili sohvannurkassa. »Hohhoo, miten mukavaa tämä elämä on!» »Tämmöistä hupia ei Helsingissä suoda», huomautti Erkki. »Ei usein ainakaan.» »Mutta kuulkaa», keskeytti Aune, »minulla olisi pieni ehdotus.
»No, antaapa hänen nyt pyyhkiä!» lausui Erkki lakaten huopaamasta. Katrikin heitti soutamasta, pani röijyn päälleen, huivin päähänsä ja katsoa tiirotti purjeen liepeen alatse, että mitä siellä Erkki hommaa. Erkki käski Jussia viilettämään, jotta hän pääsisi Katrin kanssa syömään. Erkki ja Katri söivät siellä keulassa ja olo yksissä eväissä tuntui heistä niin mukavalta.
Köysi yli olan astui mies pitkin sillan reunaa kovasti etunojassa ja astui rompsimieskin ohjaillen ja työntäen venettä rompsillaan. Lujalla se piti miestä korvassa aina. Taas niskassa, missä tuli sauvonta, piti ketterästi hypätä veneeseen, tarttua sauvoimeen ja estää venettä pääsemästä takaisin. Tosi tinka on koskessa noustessa jos laskiessakin. Jussi ja Katri olivat vetämässä ja Erkki rompsissa.
»Oo!... tpruu!... no no, nyt nousee, pane Erkki kankesi sieltä mahan alle ja väännä, ehkä sitten nousee. Hiiden koni! No oletteko te siellä halvatulta, vai miks'ette tule auttamaan?» Tien mutkasta syöksi esiin ratsastaja. Hevonen lensi kuin noidannuoli. Useimmat vahdit väistyivät pois tieltä, mutta toiset asettuivat kangin ja haralla käsin eteen aikeessa pidättää hevosen.
Suurena ryhmänä kulki matkue virtavaa jokea, airot loiski, hankaset piukki, haastelu kävi ja raikui ilmoille laulukin silloin tällöin. »Herrat tulevat tähän veneeseen», lausui muuan laskumies kahdelle herralle, joista toinen oli pitkä ja laiha, toinen lyhyt ja lihava. »Nämät herrat haluaisivat huvikseen laskea Pyhää, meneehän ne tässä veneessä?» kysyi hän Erkiltä. »Meneehän tässä», arveli Erkki.