Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Sua koitan oiti: Tuo kolmen päivän kuluessa tieto, Ett' elossa ei ole Cassio enää. JAGO. On kuollut ystäväni: se on tehty, Kun käskette. Mut elää vaimon suokaa. OTHELLO. Kirottu, kirottu, se rietas narttu! Mua seuraa tänne; käyn ja hankin jotain Tehoisaa ainetta, jok' oiti surmaa Tuon kauniin perkeleen. Nyt olet sinä Mun luutnanttini. JAGO. Teidän ikipäiviksi! Neljäs kohtaus. Linnan edustalla.
MONTANO. Herrainen aika, mitäpä tuosta! Tuskinhan jyvänkään vertaa joit, niin totta kuin soturi olen. JAGO. Hoi! Viiniä tänne! Hei, malja tänne, saas, saas! Hei, malja tänne, saas! Sotamies sepä mies on puolestaan, Vaikk' elämätä vaaksan verta on vaan. Sotamiehet, juodahan taas! Viiniä tänne, pojat! CASSIO. Saakeli soikoon, oivallinen laulu!
OTHELLO. Oo. se konna! CASSIO. Niin pakanallinen ja paatunut! LODOVICO. Täss' ompi toinen kärty kirje; sekin Rodrigon taskuss' oli; nähtävästi Sen tuolle konnalle hän laittaa aikoi, Mut sillä aikaa tuli Jago häntä Lepyttämään kai. OTHELLO. Oo, suas, häijy konna! Kuin sait tuon liinan vaimoltani, Cassio?
CASSIO. Pahinta, kun tuon arvonimen kuulen, Jonk' osattuus mun surmaa. JAGO. Käy Desdemonan päälle vaan, niin saat sen. CASSIO. Kurja raukka! Kas, kuinka hän jo nauraa! JAGO. Min' en koskaan Noin rakastunutt' ole naista nähnyt. CASSIO. Mua, luulen ma, se hupsu raukka lempii. Hän miedosti sen kieltää, salaa naurain. JAGO. Mut kuules, Cassio Nyt hän tunnustukseen Pakoittaa häntä. Hyvä, hyvä!
OTHELLO. No, mitä, Jago? Sano! JAGO. Kun kositten te, tieskö Michael Cassio Mitäkään lemmestänne? OTHELLO. Alusta loppuun. Miksi tuota kysyt? JAGO. Vaan vahvikkeeksi arvelulleni; Ei mitään pahaa. OTHELLO. Mille arvelulle? JAGO. En luullut, että Cassio häntä tunsi. OTHELLO. Oo, hän se väliämme usein kulki. JAGO. Todella? OTHELLO. Todella! Niin todella. Mik' ihme tuo? Hän eikö kunnon mies?
Mua suosii hän: se hankettani auttaa. Ihana mies on Cassio annas nähdä! Tydytän kostoni ja paikan sieppaan, Kaks konnantyötä! Miten? Annas olla: Othellon korvaan joskus kuiskaan, ett' on Cassio Desdemonan suosittu; Häll' epäluulon-alainen on muoto Ja käytös naisten viettelijäksi luotu.
CASSIO. Nyt, rouva, en; levoton olen aivan Ja asiani ajoon kelvoton. DESDEMONA. No, tehkää tahtonne. JAGO. Haa! Tuo ei mieleen mulle. OTHELLO. Mitä sanot? JAGO. En mitään. Taikka jos en tiedä mitä. OTHELLO. Cassioko niin joutuun täältä läksi? JAGO. Kuin? Cassio? Ei suinkaan, sit' en usko; Rikollisena hän ei pakoon hiipis, Kun teidät näkee. OTHELLO. Hän se oli, luulen.
Mit' uutta minun miehestäni kuuluu? CASSIO. Hän viel' ei ole tullut; muut' en tiedä, Kuin ett' on terve hän ja kohta saapuu. DESDEMONA. Oo! mutta pelkään. Miten jäi hän teistä? CASSIO. Tuo pilvien ja meren suuri kiista Eroitti meidät. Mutta, vaiti! Laiva! 2 YLIMYS. He linnaa tervehtivät: nekin kai On ystäviä. CASSIO. Tieto hankkikaa.
DESDEMONA. Käykäämme kohti, ottamahan vastaan. CASSIO. Kah, tuossa hän jo tulee. OTHELLO. Urottareni kaunis, oi! DESDEMONA. Othelloni! OTHELLO. Oi ihme, suuri kuin mun ihastuksen', Ett' ennen mua saavuit! Mikä autuus! Jos joka myrskyn jälkeen näin on tyyntä, Niin riehukoon se, kunnes herää tuoni!
Jos jää Cassio eloon, Hän joka päivä tekee kauneudellaan Rumaksi mun; ja lisäks hälle mauri Kaikk' ilmoittaa voi; suuri siin' on vaara. Ei. Kuolkoon hän! Vait! Tulevan hän kuuluu. RODRIGO. Se hän on; käynnin tunnen. Kuole, konna! CASSIO. Sep' olis, totta, ollut surma-isku, Mut paremp' on, kuin luulet, tämä takki; Sun koitan takkias. RODRIGO. Oo, surman sain ma! CASSIO. Ijäksi rampa! Avuks! Murhaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät