Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
JAGO. Ken se oli, jota miekka kädessä takaa ajoitte? Mitä hän oli teille tehnyt? CASSIO. En tiedä. JAGO. Onko se mahdollista? CASSIO. Muistan koko joukon asioita, mutta en mitään selvästi; riidan muistan, vaan en sen syytä. Voi sentään, että ihminen suuhunsa ottaa vihollisen, joka varastaa ajut hänen päästään! Voi, että ilolla, huvilla, humulla ja huudolla itsemme elukoiksi muunnamme!
CASSIO. Ei, hyvä Jago, ei tänä iltana; minulla on vallan heikko ja onneton viinapää. Soisin mielelläni, että kohteliaisuus keksisi jonkun toisen kunnioittamistavan. JAGO. Oo, nehän ovat ystäviämme! Pikarillinen vaan! Minä juon teidän puolestanne.
Mitä aikaan, paikkaan ja maan tilaan tulee, olisin sydämestäni suonut tämän työn tekemättömäksi; mutta kun se nyt kerran on tapahtunut, niin koettakaa saada se hyväksi taas. CASSIO. Pyydän häneltä saada takaisin virkani; silloin hän minulle vastaa, että olen juomari. Vaikka olisi mulla suuta yhtä monta kuin louhikäärmeellä, ne kaikki tuommoinen vastaus tukkisi.
CASSIO. En, sillä sen pidän kelvottomana virkaansa, joka tuommoista tekee. Niin, taivas on yli meidän kaikkien, ja sieluja on, jotka autuaiksi tulevat, ja sieluja on, jotka eivät tule autuaiksi. JAGO. Aivan totta, rakas luutnantti. CASSIO. Itse puolestani, loukkaamatta sillä päällikköämme tai ketään muuta ylhäistä herraa toivon minä tulevani autuaaksi. JAGO. Niin minäkin, luutnantti hyvä.
Olette humalassa. CASSIO. Humalassa! Pois, sanon! Riennä, huuda kapinaa! Voi, hyvät herrat! Apua! Luutnantti! Montano! Herra! Avuksi, herrat! Kyll' on kelpo vahti! O, diavolo! Kaupunki On noussut! Herran tähden, luutnantti! Ikuisen saatte häpeän. OTHELLO. No, mitä? MONTANO. Ma verta vuodan: kuolinhaavan sain ma. Hän kuolkoon! OTHELLO. Seis, jos henki teille rakas! JAGO. Seis, luutnantti! Montano!
CASSIO. Onnellisiss' aivan; Hän tytön sai, mi kaikkein kuvausten Ja rohkeimmankin maineen kanssa kilpaa; Somimman kynän kehutkin hän voittaa Ja puhtahassa luonnon pukimessaan Saa taiteen ymmälle. 2 YLIMYS. Othellon vänrikki vaan, eräs Jago. CASSIO. Sep' aivan onnekas ja joutu matka.
OTHELLO. Hairahdus kuussa varmaan; lähemmäks, Kuin tapa on sen, pyrkii se nyt maata Ja riivaa ihmiset. EMILIA. Oi, kuulkaa, Cassio Surmannut nuoren on venetialaisen, Rodrigo nimisen. OTHELLO. Rodrigo kuollut! Ja Cassio kuollut! EMILIA. Ei, ei Cassio kuollut. OTHELLO. Ei Cassio kuollut! Soinnuton siis murha, Ja rämeäks on koston sulo käynyt. DESDEMONA. Ah! voi! Viattomasti murhattu! EMILIA. Voi!
Verinen seikka tää tek', ett'en teitä Ma huomannut. GRATIANO. Hupaista teitä nähdä. JAGO. Kuin voitte, Cassio? Joutuun paaret tänne! GRATIANO. Rodrigo! JAGO. Hän, hän se on. Pois täältä jotkut teistä hänet viekää, Varoen. Maurin haavurin ma noudan. Tää murhattu on, Cassio, ystäväni; Mit' oli riitaa teillä keskenänne? CASSIO. Ei mitään laisinkaan. En tunne miestä. Kalvas? Viekää hänet katon alle.
Tuota taittunutta niveltä teidän ja hänen puolisonsa välillä pyytäkää häntä lastoittamaan; ja kaiken omaisuuteni panen vaikka mitä vastaan vedolle, että tämä ystävyyden rikko kasvaa kokoon ja tulee lujemmaksi, kuin se ennen olikaan. CASSIO. Neuvonne on hyvä. JAGO. Vilpittömästä ystävyydestä ja rehellisestä hyväntahtoisuudesta vakuutan sen lähteneeksi.
Minunko pitäisi se mukailla kokonansa? Kylläpä kaiketi sen huoneestasi löysit, etkä tiedä, kuka sen sinne jätti! Lahja varmaan joltakin hempukalta, ja minunko sitä sitten pitäisi mukailla? Tuossa on se; anna se keppihevosellesi. Mistä tahansa sen saitkaan, minä en sitä mukaile. CASSIO. Oo, no, Biancaseni!
Päivän Sana
Muut Etsivät