United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
BOLINGBROKE (Northumberlandille). Jalo loordi, Tuon vanhan linnan ruottaa lähestykää, Sen rauenneeseen korvaan vaskitorvest' Ajakaa rauhan henkäys, sanoen: Bolingbroke kättä Richard-kuninkaan Polvillaan suutelee ja valtiaalleen Vasalliutta tarjoaa ja nöyrää Uskollisuutta; hänen jalkoihinsa Ma tulin miekan laskemaan ja vallan, Jos maanpaon hän peruuttaa ja mulle Takaisin maani estämättä antaa; Jos ei, niin ylivoimaani ma käytän Ja kesän tomut kastan verivirroin, Joit' itkee lyötyin brittiläisten haavat. Kuink' onkin Bolingbroken mieltä vastaan Noin purppuraiseen tulvaan upottaa Richardin kauniin vallan vehmas kohtu, Sen nöyrä kunnioitukseni näyttää. Se viekää ilmoitus; me sillä aikaa Tään kentän ruohovaipall' astelemme. (Northumberland lähestyy linnaa, torvensoittaja mukana.) Pois rummun uhkapärinä nyt jääköön, Niin että linnan torniin ruhjottuun
EXTON. Kuningas suuri, haudattuna pelkos On tässä kirstussa. Nyt voimaton Sun pahin, suurin vihamiehes on. Tuon tässä sulle Bordeaux'n Richardin. BOLINGBROKE. En sua kiitä; käsin kamalin Häpeän näin mun päähäni sa toit Ja tähän kuuluun maahan tahran loit. EXTON. Mut itse, herra, neuvoit tekohon. BOLINGBROKE. Ei myrkky rakas, vaikka tarpeen on.
Pidelkää, Herran tähden, hyvin häntä. Lähetän hälle nöyrät terveiset, Te perille ne viekää huolekkaasti. YORK. Täält' ylimyksen laitoin viemään kirjeen, Joss' ystävyytenne ma tarkkaan kerroin. BOLINGBROKE. Suur' kiitos, jalo setä! Taistoon nyt Glendoweria ja kumppaneitaan vastaan! Hetkeksi työhön, sitten juhlanpitoon! Kolmas kohtaus. Walesin rannikko. Etäällä linna.
Pikemmin toivo, että matkall' oisi: Hankkeensa vaatii kiirettä ja kiire Taas toivoa; miks toivot siis, ett' ei hän Matkalla oisi? GREEN. Siks, että hän, maan toivo, Palauttaisi joukkonsa ja saisi Toivottomuudeks vihamiehen toivon, Joll' on jo luja jalansija maassa. Bolingbroke purki itse maanpakonsa Ja eheänä saapui Ravenspurgiin, Kädessä miekka. KUNINGATAR. Herra varjelkoon!
Kuinka se voisi saada minua jotakin saarnamiestä kuulemaan, että lord Bolingbroke ja lord Chesterfield ja kaikki viisasteliat ja kaikki uskottomat ihmiset Englannissa ovat häneen mieltyneet, kun eivät kumminkaan tule sen paremmiksi.
Niin Bolingbroke, tuo petturi ja varas, Jok' yössä mässännyt on kaiken aikaa, Kun antipoodeissa me oleksimme, Kun näkee meidän idän istuimelle Nyt nousevan, niin otsallansa petos Punastuu eikä päivän silmää kestä, Vaan itsekammost' ilkitöitään säikkyy.
Lord Bolingbroke oli siihen varsin ihastunut, ja lord Chesterfield sanoi omituisella, hienolla ja kohteliaalla tavallansa mr Whitefieldille, että hän ei millään tavalla tahtonut sanoa hänelle itselle, mitä hän sanoisi kaikille muille, että hänen saarnansa suuresti viehättävät häntä."
BOLINGBROKE. Mont' onnen vuotta taivas suokoon teille, Suurvaltias ja armollinen herra! NORFOLK. Lisätköön päivä toisen päivän hyvää, Siks että taivas, maalle kateissaan, Kruunuunne liittää kuolemattomuuden! KUNINGAS RICHARD. Suur' kiitos vaan! Mut toinen teistä mairii, Se aikeistanne nähdään, toisianne Maankavalluksesta kun syytätte.
BOLINGBROKE. Mit' abottiin ja lanko-hyvään tulee Ja muihin tämän soman liiton miehiin, Niin hukka heitä kantapäillä vainuu. Väkeä, setä hyvä, lähettäkää Oxfordiin, taikka missä ovatkaan, Ne petturit ma laitan päältä maan; Kun pesän tiedän, kyllä saaliin saan. Hyvästi, setä! Lanko, sanasi Sa pidä; äitis hyvin rukoili. HERTTUATAR. Jumal' uusikoon sun, vanha poikani! Kolmas kohtaus.
BOLINGBROKE. Kuningas suuri, omani vain tahdon. KUNINGAS RICHARD. Omasi sun on, minä sun, ja kaikki. BOLINGBROKE. Sen verran mun, kuin uskollinen työni Ansaitsee kuninkaani rakkautta. KUNINGAS RICHARD. Ansaitsee hyvin; ansaitsee sen saada, Joll' uljuutt' on ja rohkeutta ottaa, Kätenne, setä! Ei, ei kyyneleitä? Ne säälivät, mut eivät auta meitä.