United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja kohta oli suuret tuumat tekeillä pöydän ääressä, ja ajatuksia teroitettiin tiheään "moukuilla". "Hahaha, kyllä rupeaa Timon korvia kutittamaan, kun pankki tulee ja sanoo: maksa pois! Jaa, jaa, mitä minä sanoin, Timo Hannula, kuka meistä ennen häviää? Nähdäänhän! Mutta kuulkaa, ajakaa te vielä tänä iltana Hovilaan. Minä tarvitsen yhtä ja toista, ja annan teille avaimet.
"Sitten; ajakaa vaan, tämä on hyvä hevonen; minä maksan teille vaivastanne." Kenelm sanoi totisesti. "Minä tiedän että todellisessa elämässä palvelus ja maksu luonnollisella tavalla seuraavat toisiansa. Mutta jättäkäämme maksu siksensä, kunnes sanotte minkä palveluksen minun tulee teille tehdä. Ja ennen kaikkea, mihin minun tulee ajaa?
Vettä on molemmilla puolin; maa ei ole vaikeaa viljellä, vaikka metsä on tiheä; ja sehän ei ole suinkaan huono merkki. Onnea vain työllenne! Jahka nyt tulee pakkasyöt, niin ajakaa elukat minun talooni: olen veistänyt pilkat puihin sinne saakka, kun järvi alkaa näkyä; silloin näette meidän asuntomme ja löydätte tien perille asti. Herran haltuun! Tulkaa kaikki tyynni meille!"
Mutta Tahvo ja Ester nauroivat niin, että heidän täytyi ottaa kiinni veräjän pylväästä. "Tuoss' on teille leipä, juustopala ja neljä silakkaa", sanoi äiti. "Ajakaa nyt lehmät kauniisti laitumelle ja tuokaa ne illaksi kotiin; vuohet kyllä seuraavat kellon ääntä." Ei sitä tarvinnut sanoa kahta kertaa Tahvolle ja Esterille.
"En minä tule, en, en, en ... ajakaa waan pois ... kyllä minä tämän pääsen ... menkää waan pois", sanoi tyttö hywin hätäisellä äänellä, takaantuen taapäin, ja huitoen molemmilla käsillään, ikäänkuin hän olisi peljännyt, että minä wäkisin nostaisin hänet rekeen. "Tulehan sitte kannaksillekaan", kehoitin häntä. "En." "No sinä olet kummallinen lapsi!" sanoin minä. Tyttö ei wastannut mitään.
Ajakaa ulos se lunttu! hän sanoi. Olisi Jaana toki mennyt ajamattakin. Mutta ne toiset herrat eivät päästäneet häntä. Jaana itki ja pyysi pois. Herrat tekivät piirin hänen ympärilleen ja tahtoivat istuttaa hänet sohvaan heidän keskelleen. Se vanha herra oli koko ajan katsellut Jaanaa tutkivasti. Antakaa tytön olla, hän sanoi. Ettekö näe, että hän on vain sattumalta täällä? Toiset nauroivat.
/»Ajakaa Keisarilliseen Linnaan!»/ Hänen äänessään on jotain mahtavaa ja itsetietoista. Tajunneeko tuo ajuri edes, mimmoinen kunnia hänelle tapahtuu, kun saa kyyditä semmoista miestä, joka ajaa Keisarilliseen linnaan? Käsittäneekö hän mitä merkitsee se, että saapi seisottaa hevosensa Hänen Majesteettinsa palatsin rappujen eteen?
Piirittäkää hallan pesä, ojittakaa ympäri, ajakaa ilkiö ulos omasta linnastaan, sitten saatte mäkirinteilläkin rauhan.» Se olisi ehkä todellakin oiva keino. Se on ainoa keino!
Ajakaa vaan eteenpäin, kehoitti äitini, meidän mökkimme on palanut ja me asumme Vierimällä. Ohoh! Vai Vierimällä se on tuttu mies minulle. Mutta kuinka Mari sentään on ehtinyt vanhentua siitä ajasta, kuin pienenä, noin kymmenvuotiaana tyttönä näin, puheli äitini eno ja laskeusi alas kärryistä, tervehtimään meitä molempia. Terveisiä Kemistä! Tunnetteko tuota matkatoveriani? Leski eikö niin?
"Aha!" jupisi Kenelm, katsellen häntä miettivin silmin. "Onko se mahdollista?" "Aivan mahdollista; astukaa sisään. Kuski, ajakaa kotia! Niin, Mr Chillingly, te tapaatte taas tuon varomattoman olennon, jolle uhkasitte selkäsaunan antaa; se olisi tehnyt hänelle hyvää. Minun tulisi häpeällä muistutella teitä minusta, ja kuitenkaan minä en ensinkään häpee.