Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Minä koetin olla oikein miehewänä, ett'eiwät wäkisin tunkeutuwat kyyneleeni olisi päässeet näkösälle, mutta mahdoton oli niitä estää.
Hän koetti oikein pinnistämällä koota ajatuksiansa, että woisi pysyä nykyisessä tehtäwässään kiinni. Mutta jos kuinkakin hän olisi koettanut, hajosiwat ne kuitenkin wäkisin ympäri maailmaa, ja aina waan häämöitti tuo hämärä tulewaisuus, tulewan rikkauden ylitse hänen mielessään mustana, synkkänä ja pelottawana. Nyt tuli se aika wihkimisessä, jolloin pastori rupesi wihittäwiä wannottamaan.
"En minä tule, en, en, en ... ajakaa waan pois ... kyllä minä tämän pääsen ... menkää waan pois", sanoi tyttö hywin hätäisellä äänellä, takaantuen taapäin, ja huitoen molemmilla käsillään, ikäänkuin hän olisi peljännyt, että minä wäkisin nostaisin hänet rekeen. "Tulehan sitte kannaksillekaan", kehoitin häntä. "En." "No sinä olet kummallinen lapsi!" sanoin minä. Tyttö ei wastannut mitään.
Onhan minulla kontissani leipää, että woin olla mökissä waikka pitkänkin ajan, sitte teidän on huokeampi jatkaa matkaanne", puheli mummo ikäänkuin peljäten, että tekisimme hänelle wäkisin liian paljon hywää. Noita keskustellessamme olimme päässeet mökin näkösälle. Se oli rakennettu aawan, metsättömän kankaan laitaan.
"Kylläkai kaikissa muissa, mutta ei tuossa asiassa." "Miks'ei siinä?" "Mistä sen tietää milloin siinä katsoo onnea, milloin onnettomuutta? Usein on käynyt niin, että kun wanhemmat owat lapsillensa wäkisin pakanneet luuloteltua onneansa, owat he sillä tawalla hänen suurimpaan onnettomuuteen syösseet."
"Totta puhuen", jatkoi Iiwana, "Olga on ollut hywin wähän taipuisa tähän naimiseen, enkä minä ole tahtonut häntä siihen wäkisin pakoittaa, mutta kun paroni ja sinä olette sitä niin lujasti tahtoneet, niin hänen oma onnensa käskee häntä siihen wälttämättömästi; eikö se ole sinunkin mielestäsi oikein?" "Minun mielestäni se, mikä kerran on oikein, se ei silloin woi olla wäärin."
He nauttiwat sanomattomasti niistä opin murusista, joita sallimus oli ikäänkuin wäkisin pakoittanut heidät wastaanottamaan.
"Minkälainen niiden minkin nimi on?" kysyi Kaaperi hätäisesti. Kauppias luetteli nimet. "Ne minä otan. Meillä tarwitaan kokkikirjaa ja toiset tuntuwat niin hupaisilta", sanoi isäntä ja niin ne kaupat syntyiwät. Puoli wäkisin sai kauppias työnnetyksi wielä Kaaperille juuri painosta ilmestyneet Kiwen Nummisuutarit, kehuen sitä kirjaa sangen wiehättäwäksi ja hupaiseksi teokseksi.
Kauniina seisoi hän siinä, sillä sisällinen rauha oli pyyhkinyt hänen olennostaan pois kaikki ne synkistäwät warjot, ne tummentawat piirteet, himmentäwät sumut, siellä ja täällä huomattawat kolkkoudet, joita aikainen suru oli wäkisin kokenut häneen istuttaa. "Katsokaa", sanoi minulle isäntä nöyrällä ylewyydellä, "tuossa tyttäressäni näette Kerttuni ilmeisen kuwan".
Päivän Sana
Muut Etsivät