United States or Antigua and Barbuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Puheen loputtua rupesi talonwäki niukalle illallisellensa ja minulle oli kamariin laitettu illallinen erilleen, waikka olin aiwan wennon wieras; niin wieraanwaraisia he köyhyydessäänkin oliwat! Waikka käwi säälikseni, en kuitenkaan hennonut kieltää heidän hywää tahtoaan, waan menin illalliselle.
Tuossa kowassa surussaan koetti hän ensin "pikku=ryypyllä" wahwistaa uupunutta ja wäsynyttä sydäntänsä, se oli tekewinänsä hänelle niin hywää: murheensa katosi tuokioksi, mutta se palasi takaisin entistä tuimempana, ja silloin sille taas piti antaa pikku=ryyppy! Noin hywille päiwille tottunut suru palasi tietysti yhä takaisin, ja yhä tiheämmin waati se tuota pikku=ryyppyä.
"Tarkoitan tuota pojan kohtaa, josta alituistaan saapi kuulla yhtä ja samaa narinaa." "Oikein sinä arwasit, sillä hänestä juuri aioinkin puhua." "No, anna kuulla! Senhän arwasinkin, että 'tästi' on taasenkin häneltä; mitähän hywää tuosta otuksesta nyt rupeaa kuulumaan?" sanoi isäntä iwallisesti.
Hän oli koko ajan odottanut, että kirkkoherra olisi kehunut heidän talouttaan ja elämänsä komeutta, mutta kun ei kirkkoherra ollut mikään liehakoitsija eikä imartelija, jäi se tekemättä. Isäntä oli sitä laatua, että kehu teki hänelle sangen hywää ja jos ei wieras tahi wieraat sitä tehneet, teki hän sen itse. Semmoista oli hänellä nytkin mielessä.
"Hywää iltaa, hywää iltaa, waikkei tämä maar juuri hywältä näytä . Eikö herra tupakkaa tahtois?" sanoi mummo ja katsoa tiiristi pienemmällä silmällään niin ystäwällisesti ja wiehkeästi kuin suinkin waan woi. "Ei kiitoksia; eipä tässä tee mieli sawustelemaan tämmöisellä ilmalla ; ettekö tekin palellu siihen paikkaan?" sanoi Mielonen.
"Hywää päiwää!" sanoin hänelle, seisahtuen ja lakkiani kohottaen, sillä heti ukon nähtyäni juolahti mieleeni, että hän kenties woisi minulle jotain kertoa tuosta kummallisesta muistokirjoituksesta. "Päiwää, päiwää!" wastasi hän ja hänkin seisahtui. "Oletteko tästä kaupungista kotoisin?" kysäisin häneltä. "Tästähän tuota mukamas olen." "Taidatte olla jo wanha mies?"
Minä astuin horjuen tupaan, jossa ukko oli weistelemässä jotakin astian lautaa. Heti sisään tultuani ärjäsin pistelewästi: 'se ei merkitse mitään hywää'. Ukko loi minuun teräwän silmäyksen ja sanoi: 'mitä tuo sitten merkitsee? 'Sitä se merkitsee, että minä opetan sinua ihmisten kunniaa polkemaan ja pitämään mahtia ihmisten juomisesta'. 'Jumalani!
Ei Jumala niin hirweälle ja pahalle ihmiselle suo mitään hywää", sanoi isäntä epätoiwossaan ja huokasi niin sywästi, että olisi luullut rinnan halkeawan. Haihduttaakseni hänen ajatuksensa pois tuosta liian arasta aineesta koetin taas wetää puhettamme toiselle suunnalle, jonkatähden sanoin hänelle: "kuka teillä kukkia hoitaa ja kaswattaa?"
Olihan tämä ollut wähällä leiwiskällä warustettu Luojan luotu, mutta kuinka paljon hän oli kuitenkin woinut hywää tehdä waiwaisella luonteellaan. Hän oli ollut ylimielisten pilkan ja kiusan esineenä, mutta selwästi oli Kaisa todeksi näyttänyt, että ihmisellisellä kohtelulla kohdeltuna, woipi mieliwaiwainenkin lauhkeentua ja olla joksikin hyödyksi.
'Tiedänhän minä sen ... sinä olet niin hywä ja minun on nyt niin hywä ... mutta sallithan minun nyt olla kahden lapsen kanssa ... sallithan, minä tiedän, että sallit', hopitti hän iloissaan. 'Sallin, sallin, hywää yötä waan! sanoin minä ja lähdin pois, sillä nyt oli maata panon aika. Woi kuinka keweältä tuntui nyt sydämeni, olipa niinkuin kauhea taakka olisi siitä pois wieritetty.