Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
On rannalla aavan ja öisen meren mies nuori niin synkeäotsa.
Mutta sanokaapas, lukkari, tulemmeko me nyt matkustamaan laivallakin yli aavan veden?» »
Oman, oman rintas lämpö, eikö niin, riittää sulle, ihmeellinen lintu! Kimppu kukkia akkunalla. Lunta ulkona kaikkialla, lunta nuorta ja valkeaa. Valkea, luminen maa. Punaiset kukkani akkunalla, nurmi on kaikki jo hangen alla. Rannasta rantaan aukeaa valkea luminen maa. Iltahämärässä vasta latu järvenrantaan vie. Aavan selän poikki kulkee luotisuora viittatie.
Virkkaen noin hän nosti jok' ainoan mieltä ja voimaa. 291 Koirat kuin erämies usutellen valkeahampaat päästää päin jalopeuraa tai salokarjua hurjaa, noin nyt akhaijeja päin Priamon vesa vimmasi Hektor sankarit Troian kuin raju Ares, urhojen surma. Itsepä riensi hän eell' etumaisien ylvähin innoin, syöksyen kamppailuun, kuin myrskyn viuhuva pyörre viskautuu alas, kuohuttain meren siintävän aavan.
Koska Helsinki on meren rannalla, voipi sieltä monesta paikasta myös nähdä aavan meren. Sellainen paikka on varsinkin n.s. Ohservatori-vuori, jossa on laitos tähtitieteellisiä tutkimuksia varten.
Jo oli outo, ennen tuntematon tuores ilma vähän aikaa vastaan tuoksahdellut, niinkuin sulan veden henki, kun hän eräänä iltana yht'äkkiä näki kallioiselta kukkulalta edessään aavan, lumisen ulapan, jommoista ei ollut koskaan ennen nähnyt. Hyvin kaukana oli matala maa kuin metsän ranta, mutta kahden puolen sitä ei näkynyt muuta kuin lunta ja taivasta.
Kallioni eteläpuolella peitti eräs ulkoneva saaren osa aavan meren katseiltani. Siten saattoi venhe tietämättäni tulla tältä suunnalta hyvin lähelle minua. Yhtäkkiä ilmestyikin ruskeapurjeinen kalastusvenhe parin kalastajan kera mainitun niemekkeen takaa kiitäen kovaa vauhtia Ionaan päin.
Marcia, sä löydät aavan santameren keskeltä ihanan, kalpean Ammoniumin saaren, jossa Hymenin temppeli seisoo. MARIAMNE. Seuraa minua, Rachel, minä rukoilen. RACHEL. Mitä tahdot minusta? MARIAMNE. Tule kanssani kotia. RACHEL. Kotia? Minulla ei ole enään kotoa. MARIAMNE. Miksi haastelet lapsekkaita? Seuraa minua kiltisti ja älä ole itsepäinen. Rientäkäämme ennen pimeyttä.
Entä Hart, hänen ystävänsä, hänen rakkain "Jaa, jaa", keskeytti rouva Huovisen ääni Annan ajatuksia, "mene sinä vain Anna hiukan levähtämään. Kyllä nuoret täällä pitävät huolta teestä. Ja sitten huhuilemme teille kun tee on valmis." Anna astui Eksköldin kanssa ylös mäen törmää, jonka huipulta oli laaja näköala yli aavan meren.
Kun paistat, silmistäsi paistaa halla, valaiset sentään elon aavan tiet, joit' astun, mietin mieliä ankealla; et anna onnea, mut pelon viet, ja korpikuuset polun kahtapuolta ne kummeksii, kun kuljen ilman huolta.
Päivän Sana
Muut Etsivät