Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Kuin puoleksi unessa koskettelivat sormet hiljaa, hiljaa soittimen kieliä samalla kun puoleksi avatuilta huulilta kaikui pikemmin kuiskattuna kuin laulettuna vanha, surumielinen sävel: "Vierellä virtain Baabelin valitti Israel. Oi milloin saapuu päivä, mi sen itkut lopettaa?" "Sen itkut lopettaa?" hän toisti uneksien ja nojasi päätänsä käteensä, joka piteli harppua akkunalla.
Kautokeinon seurakunta ei nähnyt hänen surustansa muuta kuin hänen hiustensa joutuisamman harmaantumisen ja selkänsä kiireemmän koukistumisen, kuin myöskin, että jokaisena iltana, niin kauan kun Pohjolan talvi kesti, sytytetty kynttilä seisoi yhdell' akkunalla.
Kummallakin puolen pitkin rinnettä kasvoi viiniköynnöstä; aurinko oli juuri laskeutunut ja jättänyt vaan himmeän purppurapunaisen valon viheriöille oksille, pitkille seipäille, kuivalle maalle, joka oli täynnään suurempia ja pienempiä liuskakiviä, ja pienelle valkoseinäiselle rakennukselle, joka oli varustettu viistoilla, tummanvärisillä poikkipuilla ja neljällä valoisalla akkunalla, ja joka oli sen vuoren kukkulalla, jota ylöspäin me kiipesimme.
Täällä on kampa akkunalla sanoi Helka, joka koko ajan oli tarkannut ja auttanut serkkuansa puhdistustyössä. Gerda vähän nyrpisti nenäänsä, mutta tarttui kuitenkin innokkaasti ja päättävästi kampaan, äitinsä kehoittavan katseen johdosta. Tuskin enää tunnen omat lapseni sanoi sairas hymyillen. Noh, tulet kyllä pian terveeksi ja voit itse hoitaa lapsiasi, Anna hyvä sanoi asessorin rouva lohdutellen.
Vähäinen asunto, joka oli ollut niin sievä, näytti autiolta ja huonosti hoidetulta. Pölyä oli paksulta tuoleilla, eikä viimeisen atrian jäännöksiä oltu pöydältä korjattu. Vaan kuitenkin näkyi selvästi, että siinä asuttiin. Akkunalla oli avoin kirja, joka nähtävästi oli äsken luettu.
Kaikki oli siellä samassa järjestyksessä, kuin hänen eläissänsäkin; puoleksi kirjoitettu kirje Liinalle oli paperien joukossa pöydällä; muutamia kirjoja au'astuina, muutamia vehnän-korsia akkunalla ja hänen metsästys-laukkunsa riippui seinällä, niinkuin hän itse oli sen ripustanut. Ei mitään oltu liikutettu.
Pitkän käytävän päässä, joka samoin kuin koko heidän asuntonsa oli täynnä kasattuja matka-arkkuja ja avoimia kirstuja, joista näkyi liinavaatteita ja muita tavaroita täydellisessä epäjärjestyksessä, oli pikku prinssin kamari, jota valaisi kaltolla akkunalla palava lamppu; tästä lankeava valo taas ei ulottunut edemmäs kuin vuoteen sinertävien verhojen tasalle.
Minä taistelin ja kiljuin vimmoissani, mutta raivotar kiihoitti päälleni kummituksia, tulta-oksentavia lohikärmeitä, ja he tahtoivat mun surmata. Sillon heräsin toki. Nyt olen valveillani ja muistan, että olen hänestä viipynyt kauvan pois, minä armoton. Vaiti! Minä kuulen hänen itkunsa. Hst! Hän vartoo minua hämärän ikävyydessä akkunalla ja itkee, kurja poikainen, Mariamne, tule, riennä!
Hän vastasi: «Minä tahtoisin semmoisen kirjan, jossa on kukko takana, ja sitte tahtoisin minä sen kirjan, joka tuolla akkunalla on«. Kirjakauppias oli rehellinen mies; hän ei käyttänyt hyväkseen pojan tietämättömyyttä.
Huomattuani virsikirjan akkunalla, otin sen käteeni, ja luettuani siitä muutamia rukouksia, sain murheelliselle mielelleni jonkunlaisen lohdutuksen. Kun sitte talonväki tuli kotia, läksin kävelemään ulos kaupungille ja saavuin erään kirjakaupan luoksi. Siihen menin sisälle ja ostin itselleni virsikirjan. Sitä lu'in ikävinä hetkinä. Muutamia päiviä kului.
Päivän Sana
Muut Etsivät