Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Hänen teki jo mielensä kysyä, vieläkö tosiaankin vanha Aaron Perttilä oli entisellä kunniapaikallaan ... mutta Perttilähän oli jättiläinen sekä ruumiin että sielun puolesta, ja tuo pieni äijä tuossa oli sävyisän ja vähän rappeutuneen näköinen, oli niinkuin uudelleen lapseksi muuttunut. Perttilän isäntä näkyi aavistavan kreivin ajatukset.
Ja poikani, se sano, ovat mulle Kuin jalokivet, joista halvan maksoin, Mut sentään kalliin, omani kun ostin. AARON. Andronicus, nyt menen. Oo, kuinka tästä konnantyöstä nautin Jo aatoksissa! Valkoiset ja narrit Vain hyvää tehkööt, suokoot armahdusta; Mull' olkoon sielu, niinkuin pinta, musta! TITUS. Täss' yhden käden nostan taivaaseen, Maan puoleen lasken tämän heikon tyngän.
"Kyllä kai tässä talossa työtä ja ruokaa on, kun vaan nuoret keskenään sopivat, eihän Marilla tosin rikkautta ole, vaan sitähän tuota valitettiin sinustaki, mutta olemmehan sentään pärjänneet", arveli isä verkallisesti. "Mutta minä en suostu asumaan samassa talossa Aaron ja Marin kanssa", sanoi kotvasen äännettömyyden perästä Simo koleasti. Kaikki katsoivat Simoon ja sitten vuorottain toisiinsa.
Tuoss' on se, ilkeä kuin rupikonna Tään seudun kauniin rodun keskellä. Tuon äiti sulle laittaa, oman kuvas, Ja käskee sun sen kastaa tikarilla. AARON. Kirottu alju! Niinkö musta halpaa? Ei, pullosuu, sin' olet kaunis kukka! DEMETRIUS. Mit' olet sinä tehnyt, konna? AARON. Sen, Mit' et saa sinä tekemättömäksi. CHIRON. Teit äidillemme, konna, tuhotyön. AARON. Tein äidillesi, konna, uho pojan.
Ei, nyt tukin suusi. Tuo sinä miehen ruumis! Tuoss' on rotko, Johonka Aaron käski hänet heittää. TAMORA. Hyvästi, pojat!
Joka mies rupesi nyt katsomaan Mikon osoittamaan suuntaan. Aaron ja Aron Pentin kaula ja korvalliset rupesivat muuttumaan tummanpunakoiksi, ja mustat silmätkin alkoivat kiilua outoa valoa. Vihasta turtuneena Aaro viimein sanoi: Se helvetin joukko on taas meidän porojamme teurastamassa! Tuossa suon laidassa on suuri hete, sen luokse ovat asettuneet taas lihan tekoon.
Mut yhtä kaukana on lohdutus Kuin manalan on mailta siunaus. AARON. Titus Andronicus, tään sanan sulle Tuon keisarilta: poikias jos hellit, Niin Luciuksen, Marcuksen tai sinun Kätensä tulee jonkun katkaista Ja lähettää se hälle; palkaks siitä Hän tänne poikas elävinä laittaa Ja heidän rikoksensa anteeks suo. TITUS. Oi, keisar' armias! Oi, rakas Aaron!
LUCIUS. No, puhu; jos sa mieleisiä haastat, Niin. lspses eloon jää ja hoidon saa. AARON. Vai mieleisiä? Totta totisesti, Sydäntäs vihloo kuulla mitä puhun: Ma kerron murhaa, verta, raiskausta, Pimeyden töitä, kauhun tekoja, Petosta, konnuutt', ilkeyttä, jota On sääli kuulla, vaikk' ei sääli tehdä; Sen kaiken kanssani ma hautaan vien, Jos sin' et vanno että laps saa elää.
Voi minua mieletöntä, joka luotin ihmisen elämänlangan kestävyyteen ja sille rakensin; joka toivoin, että kuningas tunnustaisi omansa ja eläisi niin kauan, kunnes Aaron Perttilän tyttären poika olisi ehtinyt sodassa hankkia itselleen loistavan maineen ja kohota samanarvoiseksi kuin Ruotsin kruunun perillinen!
«Antakaa minun katsella tuota kirjaa!« sanoo hän lukkarille, ja tämä, joka ei mielellään tahtoisi panna kirjaa lumiselle portaalle, että voisi auttaa kirkkoherraa reestä, sanoo: «Vie kirja sisälle tuvan pöydälle!« Johannes seisoi ihmisjoukossa raamattu kädessä. Hän oli avannut ensimäisen sivun, jolla olivat Mooses ja Aaron kuvattuina.
Päivän Sana
Muut Etsivät