Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025


Jos petosta on tuo, niin rehellinen Min' olla tahdon enkä koskaan ketään Noin pettää: vaan sun toisin tavoin petän, Sen vähän ajan päästä nähdä saat. TITUS. Nyt kiista pois! Nyt tehtävä on tehty. Käteni, Aaron, keisarille vie; Tää käsi, sano, suojannut on häntä Sadoista vaaroista; hän haudatkoon sen, Sit' on se vähintäänkin ansainnut.

Hänen mielikuvituksensa oli vireillä; elävästi näki hän edessään Kallen tulisten liekkien keskellä, hän valitti ja huusi, kasvot vääntyivät tuskasta, hän nosti kättään ylös heitä kohti, siellä missä he Aaron kanssa rauhassa lepäsivät Aaprahamin helmassa, ja hän huusi ja rukoili, että he armahtaisivat. Yrjölle tuli paha olla.

Lujasti hänet maahan kaivakaa! AARON. Miks vait on viha, kiukku kieletön? En ole laps, ett' turhin rukouksin Katuisin mitä olen pahaa tehnyt; Tekisin tuhat kertaa pahempaakin Kuin mitä tein, jos mulla vain ois valta. Jos mitä hyvää eläissäni tein, Sydämmen pohjasta ma sitä kadun. LUCIUS. Hyvät ystävät, pois viekää keisari, Isänsä hautaan hänet haudatkaa.

Herra elää, kiitetty kallioni olkoon, ylistetty autuuteni Jumala! Yhden asian lasken kumminkin teidän sydämellenne jatkoi vanhus ja se on lähinnä kaikkea viisauden alkua isien oppi, jota koko meidän sukumme aina on tunnustanut. Minun isoisäni isän aikana eli Isokyrössä eräs mies nimeltä Aaron Perttilä, joka oli ollut kuningas talonpoikain kesken ja jota sentähden sanottiin talonpoikaskuninkaaksi.

"Hyvin oppinut ja mainio Granadan Aaron Mendola", jatkoi rabbini Maimon, "on näyttänyt todeksi, että kuninkaitten hautakammiot ovat etsittävät eteläisessä Espanjassa." "Kaikki, mitä Mendola kirjoittaa, ansaitsee huomiota", lisäsi rabbini Zimri. "Samarian rabbini Hillel käy aina kahdesta Mendolasta", sanoi rabbini Maimon. "Hän on varsin oppinut", lausui rabbini Zimri, "ja mitä hän arvelee?"

AARON. Se etuus valkoisuudestanne, hyi! Kavala väri, joka punastuksin Sydämmen salahankkeet paljastaa! Tää poika täss' on toista karvaa.

Mene, sukupatto talonpojan poika; Aaron Perttilä on se mies, mikä hän on ollut, talonpoika! hän hylkää ja kiroo sinut, luopio! Ja nuo sanat sanottuaan käänsi vanhus hänelle selkänsä ja meni lujin askelin ja pää pystyssä pieneen kamariinsa tuvan perällä, jättäen Bertelin polvilleen sille sijalle, missä oli seisonut.

LUCIUS. Mies hyvä, piru ihmishahmoss' on hän: Hän Titukselta kelpo käden vei; Tuo helmi keisarinnan silmät käänsi, Ja tuossa kiimansa on halpa tulos. Sano, valkosilmä konna, mihin aiot Tuon pirunnaamas jäljennöksen viedä? Et vastaa? Kuuro oletko? Ei sanaa? Köys tänne! Puuhun hänet hirttäkää, Ja viereen äpäräkin vetäkää! AARON.

Kun näki tuon vanhuksen, ymmärsi heti, miksi häntä siihen aikaan omalla paikkakunnallaan kutsuttiin talonpoikaiskuninkaaksi. Vanha Aaron Perttilä lähestyi kylmänä ja rauhallisena sitä paikkaa, missä hänen ainoa tyttärensä lepäsi tajuttomana sängellä. Ajakaa hänet lavoilla pihaan, virkkoi hän rengeille; kahden tunnin kuluttua tulee hänen olla takaisin työpaikalla.

Vai niin, sanoi hän ja astui poikaa likemmä, etkö aiokaan totella isääsi, nulikka! Blitzdonner, kiittämätön lurjus olet sinä, eikä sinussa ole kahden äyrin arvosta tointa ja tolkkua. Ajattelepa, että kaikki, mitä sinulla on, ja koko kartano ja kaikki, mitä tässä näemme, se olisi ollut Bertelin laillinen äidinperintö, jollei vanha Aaron aikoinaan olisi sitä meille lahjoittanut.

Päivän Sana

gabrieli

Muut Etsivät