United States or Djibouti ? Vote for the TOP Country of the Week !
MACBETH. Voi, että vimmoissani tapoin heidät! MACDUFF. Miks teitte sen? MACBETH. Ken säikkynyt ja viisas Voi samass' olla, lempeä ja hurja, Kuninkaan mies ja puoleton? Ei kenkään. Tulinen lempi kiihkoissansa voitti Sävyisän järjen. Tässä makas Duncan.
Kun neljäntoista vuotiaana olin uudistanut kasteenliittoni ja muutenkin olin mielestäni jo täyden miehen veroinen, aloin minä vakavasti harkita mahdollisuutta päästä sotilaaksi, huolimatta siitä, että äitini oli jo aikoja sitten päättänyt minusta, ainoasta pojastaan, tehdä rauhanmiehen ja saanut luonteeltaan sävyisän isänikin tähän tuumaansa yhtymään.
Hänen teki jo mielensä kysyä, vieläkö tosiaankin vanha Aaron Perttilä oli entisellä kunniapaikallaan ... mutta Perttilähän oli jättiläinen sekä ruumiin että sielun puolesta, ja tuo pieni äijä tuossa oli sävyisän ja vähän rappeutuneen näköinen, oli niinkuin uudelleen lapseksi muuttunut. Perttilän isäntä näkyi aavistavan kreivin ajatukset.
Hän mahtanee olla rikas kuin kreivi, lausui naapurilleen muudan harmaapäinen porvari, joka tyynesti härppi oluttaan salin nurkassa. Tunnetteko hänet? Naapuri oli nuori, hiljaisen ja sävyisän näköinen mies. Samoinkuin harmaapää-ukko hänen vierellään oli hän tähän asti tyytynyt vain kuulemiseen ja katselemiseen. En, virkkoi hän, minä en luule koskaan ennen häntä nähneeni. Hm, sepä merkillistä.
Hän oli ensimäinen suvun jäsenistä, joka oli väärän tavaranhimon antanut sokaista sielunsa, ja tuo seikka turmeli hänen sävyisän ja miehekkään luontonsa niin, ett'ei hän nähnyt sitä vaaraa, johon hän vaimonsa syöksi, eikä sitä suurta turmelusta, minkä hän istutti lapsensa sydämeen, joka sittemmin tuotti niin katkeria hedelmiä niin monelle ihmislapselle ja niin monta surua, tuskaa, kärsimystä ja ahdistusta lukuisalle ihmisjoukolle, ja niin suurta häpeää ihmiskunnalle.
Nyt ovat äitini ja Maria tätini uudestaan ryhtyneet asiaan ja vakuuttavat, että minä olin varsin typerä tyttö, kun hylkäsin sellaisen tarjouksen, hylkäsin sävyisän miehen, jolla on hyvä luonne ja hyvä asema yhteiskunnassa, miehen, joka on erinomaisen taitava asioitsija ja joka sitä paitsi on varsin rikas.
Hän tietää tämän olevan pohjaltaan sävyisän ja tottelevaisen ja pitävän miestänsä omaa henkeänsäkin kalliimpana. Nyt astuu sisälle komea mies. Hänen turkkinsa osottaa ylhäistä arvoa. Myöjät kumartavat hänelle kunnioittavasti ja näyttävät kauneimpia kauppatavaroitaan. Mutta uusi ostaja pudistaa vaan päätänsä vilkaistessaan huoneesta toiseen. Myöjät ympäröivät häntä kunnioitustansa osottaen.
ARMI. Lausu! miksi tuo kamala Kauhistus on kasvoillasi? KULLERVO. Kamalan tekoni varjo. ARMI. Tekosi! Lapinhan voitit, Mikä hirmu on tekosi? KULLERVO. Muistat, kuin minua neuvoit, Että suopean, sävyisän Naisen retkiltäni toisin Vaimokseni, sulle minjän? ARMI. Niin kehoitin. Toitko? Etkö? Mitä on surua siitä! Jollet tuonut, tuothan vasta. KULLERVO. Mutta jos sinulle toinkin Miniän lopen likeisen?
Samassa tuokiossa raotti eräs sävyisän näköinen upseeri oviverhoa, jatkaen puhettansa erään viereisessä huoneessa olevan henkilön kanssa, ja kääntyi vankiin seuraavin sanoin: Teidänkö nimenne on Bonacieux? Niin herra upseeri, sopersi kauppias, enemmän kuolleena kuin elävänä, nöyrin palvelijanne. Käykää sisään, lausui upseeri. Ja hän siirtyi sivulle, jättääksensä kauppiaalle tilaa.
Sen ensi sanat jo osoittivat että se oli toista maata kuin vanhan rovastin ja sävyisän kappalaisen puheet. Mutta moni joukossa tunsi pettyvänsä, sillä toisenlaista he olivat odottaneet nuorelta ensikertalaiselta. Puhuja ei maininnut sanaakaan omista tunteistaan, ei syntymäseudustansa eikä päivän merkityksestä.