United States or Tanzania ? Vote for the TOP Country of the Week !


HERTTUATAR. Mun poikaniko sinä olet? RICHARD. Olen; Luojalle, isälle ja teille kiitos. HERTTUATAR. Maltilla siis mua maltitonta kuule. RICHARD. Minuss' on hiukka teidän luonnettanne: Se moitteen äänt' ei siedä, rouvaseni. HERTTUATAR. Oi, suo mun haastaa! RICHARD. Kyllä; olen kuuro. HERTTUATAR. Ma puhun lempeää ja hellää kieltä. RICHARD. Ja lyhytt', äiti hyvä, mull' on kiire.

Oi milloin tullee pilveni myrskyisä, Ma milloin saanen, uneltu armas, Sun nähdä kirkastavana miekallas' Sen liekin, min rintaas' synnytin ? Nyt kuullos, Gylnandyne vaalea, Mit' äänt' Oihonna lauluhun vaatii; Ei suruinen, vaan raikas on tarinain, Se tunturituulten henkeä on.

LADY MACDUFF. Häll' ei sit' ollut. Hulluutt' On pako tuo. Jos meit' ei pettureiksi Tekomme tee, niin tekee pelko siksi. ROSSE. Ei tiedä, viisausko vai pelko syynä. LADY MACDUFF. Vai viisaus! Jättää vaimon, jättää lapset Ja kodin, konnun, arvot kaikki paikkaan, Jost' itse pakenee! Hän meit' ei lemmi; Hän luonnon äänt' ei kuule.

"Kun elin nuorna", ukko näin Nyt laukes' lausumahan, "Ei tyttö kättäns' antanut, En mennyt ottamahan Ma kunnes töissä olin mies, Niin että muut, kuin tyttö, ties Mun urhoseuraan kelpaavan, Nyt tyttäreni tässä On valmis kätens' antamaan, Vaikk' ken ois pyytämässä!" Tuo soimaus kuin käsky soi Ja kaivoi nuorten mieltä. Asehet nousi olallen, Ei kuultu äänt', ei kieltä. Kätellen jäivät tyttöset.

Hiljaa, hiljaa, hiiren hiljaa, niin pieni olla kuin mahdollista! Mut se kestää kauan. En kauan jaksa. Mun valtaa raukeus, väsymys. Hiljaa, hiljaa, ei äänt', ei sanaa, yks liike pettää voi piileväisen. Jumalan kiitos! Hän ohi kulkee. Kai kohta saanen ma hengähtää. Mut hiljaa, hiljaa, ei viel', ei vielä, mun täytyy kestää tai kaikk' on loppu. V

3 KANSALAINEN. Vahvistettu Ei ole vaali; vielä voimme kieltää. 2 KANSALAINEN. Ja tahdommekin kieltää. Viissataa äänt' on mulla varmaa. 1 KANSALAINEN. Mulla Tuhannen on, ja niiden ystävät. BRUTUS. Pois joutuun, sano noille ystäville: Valinneet ovat konsulin, jok' ottaa Vapaudet heiltä, eikä heille ääntä Suo enempää kuin koiralle, jot' aina Vaan lyödään, joko haukkuu tai on vaiti.

Ah, nyt jos koskaan tiedän: korkein oppi, mi koskaan kaikunut on päällä maan, min kuuli valtalinna, vangin koppi, mist' yössä kauhun vielä iloitaan, min äänt' on soinut minkään rinnan soppi, min ihmiskunta tietää kuollessaan, on kunnia, mi korkeudess' on Herran ja maassa rauha, hyvä tahto kerran.