United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mitä minä onneton nyt teen? LEENA-KAISA. En ymmärrä. Mutta älähän sure noin? Ei se siitä kumminkaan parane. Koetetaan ennemmin keksiä jokin neuvo. JOHANNA. Jos tavoittaisimme heitä, jos saisimme kankaan vielä pois. Hyvä, rakas Leena-Kaisa, auttakaa minua. Näittekö minne päin he lähtivät.
Mikähän tuo mahtoi olla? Minä käännyin Mustiin päin. Se silmäili vuorotellen viheriäistä olentoa, vuorotellen minua ja katsoi minuun veitikkamaisesti, juuri kuin olisi tiennyt koko tuon olennon elämäkerran ja tarkoituksen, vaan ei kiusallakaan ilmoittaisi sitä, jollen itse saisi selville. Minä ajattelin pitkin ja poikin, ja yhtäkkiä alan tuumia mielessäni: "älähän mitään, jos se olisikin lakki.
Siinä istuu ja katsoo häntä ja nauraa kitkattaa niin että on katketa... Kuutamo oli silloin kirkas, niin kirkas, että kaikki näkyi kaikki tyyni. No älähän huoli. Siinä hän istui, sinipiika oksalla, niin puhtoisena ja valkoisena kuin mikä särki tai sorva niin ja ruutanakin on samanlainen valkoinen, hopeankarvainen.
Liina, Liina älähän nyt pois mene, kun tuleva sulhasesikin tässä istuu. Onhan teitä siinä kaksikin. HEISKANEN (vakavasti). No, no Liina!
»Kyllä se sinun sydämesi vielä rakkauteen 'vääntyy' opettelemattakin.» »Voi sinua!» Eevi nauroi. »Sinua se ainakin on 'vääntynyt' rakastamaan ihan hirmuisesti, sinä hyvä, herttainen, kulta ystävä!» Hän kavahti Elsan kaulaan ja puristi aivan tukehduttavasti. »No, no, älähän nyt! Sinä rakastat niin tulisesti, että minä pian heitän henkeni siitä!»
Liisu ei sanottavaansa loppuun saanut lausutuksi, ennenkuin muori hämmästyksissään huudahti: "No hyvänen aika, älähän toki komeliantiksi rupea! Tyttö hupsu, Jumalaa rukoillessa polville lasketaan, vaan ei ihmisten eteen. Hyvänen aika tuota lasta! Pidä sitte tuo Jaakkosi, koska se niin hirveän hyvä on". "Jumalan kiitos, että vihdoinkin äiti luopuu turhasta toivostaan.
Se ei voi sitä kauan kestää, sen täytyy koettaa pelastautua ylöspäin, kun ei voinut pelastautua alaspäin ja se syöksee eteenpäin venettä kohti, kilpaillen rullan ja soudun kanssa. Nyt on helvetti! Mikä on? Helvetti ... älähän souda! Eikö enää? Miksei? Malta! Pääsikö se? Ei, ei ... rulla pakana... Nyt saat taas soutaa.
Johanna, lapseni!... älähän nyt!... Välitänhän minä ... niinhän sinä olet kuin oma lapseni. Niin te, Kreeta ... mutta te olettekin ainoa. Voi sinua!... Välittäähän Tapanikin ... ja kyllä emäntäkin välittää omalla tavallaan. Ei välitä ... eikä ole koskaan välittänyt! Olin hänelle kiusaksi, kun olin pieni... Nyt olen taas tiellä tultuani suureksi. Se tuntuu katkeralta!
Keneltä se jalka katkesi: hevoselta vai mieheltä? KALLE SAVOLAINEN. Yhäkö sitä vielä tillastat? hevoselta neät. HOFFMANN. Mene sitte eläinlääkärille, tolvana! KALLE SAVOLAINEN. Alähän nyt taas vikurtele. Mie voan arvelinj, jotta eiköhän se ol yhen tekevä, tohtorj kun tohtorj. HOFFMANN. Mene ulos täältä!
Eikö hän jo tule sieltä. LIISA. Eikö naapuri kirkossa käykään. IINA. Siirappikirkossa! LIISA. Tyttö! Kuinka uskallat sinä Herraa pilkata? IINA. Kumpiko teistä on herra? LIISA. Voi hyvä ihminen sitä synnin turmellusta! Mutta älähän huoli sinä paatunut sielu. Kyllä sen vielä sulattaa helvetin hehku. IINA. Oho! Kyllä se siksi jäähtyä ehtii, ennenkuin minä sinne tulen.