United States or Western Sahara ? Vote for the TOP Country of the Week !


Pedon pää kiertyi kiertymistään, ja kidassa loksahti pitkä, vaahtoinen kieli. Hetken perästä kuulivat likinnä istuvat katselijat ikäänkuin luiden ritinää, sitten kaatui peto maahan: sen niska oli vääntynyt nurin. Jättiläinen irroitti silmänräpäyksessä nuoran sen sarvista, otti tytön syliinsä ja rupesi hengittämään hätäisesti.

»Kyllä se sinun sydämesi vielä rakkauteen 'vääntyy' opettelemattakin.» »Voi sinuaEevi nauroi. »Sinua se ainakin on 'vääntynyt' rakastamaan ihan hirmuisesti, sinä hyvä, herttainen, kulta ystäväHän kavahti Elsan kaulaan ja puristi aivan tukehduttavasti. »No, no, älähän nyt! Sinä rakastat niin tulisesti, että minä pian heitän henkeni siitä

Heidän muotonsa oli peloittavalla tavalla vääntynyt heissä hehkuvasta tulisesta ylpeydestä, vihasta sekä hurjasta päätöksestä tapella henkiin ja veriin asti. Katselijajoukon läpi kävi iloinen mutina, jonka kautta kiihtynyt toivo, että tästä tulisi aika verisauna, ilmoitti itseään. Vetoa lyötiin niin hyvin lopullisesta voitosta ylimalkaan kuin myös erityisten miesten tehtävistä urhotöistä.

Vainajan piirteistä oli kadonnut väkivaltaisen kuoleman jättämä vääntynyt ilme.

Nähtävästi on lauseeni matkallaan vääntynyt sellaiseen muotoon, että asianomainen ei ole tullut siitä hullua hurskaammaksi. Meidän joulunamme on venäläisillä tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi mekin saamme mennä pöytäkirjoja lukemaan. A. tulee kopissaan hyvänlaisessa jouluvireessä ja hänen suunsa ympärillä näkyy tortunmurenia.

Muurahaisten puremat olivat tuottaneet niin suuria tuskia, että silmät olivat pullistuneet päästä, ja hänen muotonsa oli vääntynyt niin kamalaksi, että ken hyvänsä olisi sitä nähdessään vapissut. Pekka, joka ehti ensin, tempasi kalikan pois Vapun suusta ja viilsi poikki köydet, joilla hän oli sidottu, samalla huutaen: "Vettä, Antti! Tuo vettä pian!"

Tämä oli neljänkymmenenviiden vuotias nainen, jolla oli varma, vaikkakin hieman eriskummainen, vääntynyt käytös, tehden saman vaikutuksen kuin polkupyörä puolitaitavan pyöräilijän käsissä; kasvoillaan oli hänellä kohtelias, imelä hymy, ja usein nähtiin kielenpään äkkiä pistäytyvän esiin ja katoavan ei suinkaan klassillisesti kauniitten kaarevien huulien välitse.

Rakkauteni häneen on vääntynyt vihaksi ja katkeruudeksi !» «Oi Henrik, Henrik; älä anna sen tunteen enää itsessäsi vallita. Onhan Stjernhök hyvä ja jalo ihminen, välistä vaan liian ankara. Kyllä hän rakastaa sinua yhtä paljon kuin meitä kaikkia; mutta te molemmat ette tahdo ymmärtää toisianne; ja Henrik, sinähän viimeksi olit tyly hänelle! Näytit tuskin kärsivän häntä

Nimismies katsoi mykkänä hämmästyksestä, miten tuo leveä suu suuren nenän alla oli vääntynyt kamalaan hymyyn, ja miten miehen käytös yhtäkkiä oli muuttunut kotoiseksi. Mutta tuskin oli ensimmäinen hämmästys hiukan haihtunut, kun hän jo kaikella reippaudella, mikä hänelle oli mahdollinen, kavahti ylös. »Si-sinekös ilman ... mun keskemette istu mun soffale...», ja tempaisi kasakanpampun seinältä.

Mac Baghin muoto, luonnostansakin tuimannäköinen, oli nyt sen lisäksi kivusta vääntynyt; hänen kätensä sekä vaaterepaleensa olivat tahratut verellä, sekä omalla että vieraalla; sitä ei ollut mikään ystävällinen käsi pyyhkinyt pois, vaikka sentään haava oli tullut siteellä suojelluksi.