United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !


Koko tämän ajan me syrjäiset istuimme maahan painuneina niistä kauheista asioista, jotka olivat vaaran-alaisina tässä keskustelussa; ja isäntämme katseli meitä ylpeästi, niinkuin jonkunlaisia terveellisen kammon ja ihmetyksen uhreja.

Ja sittenkin hän sanoi sen niin ylpeästi ja päättävästi, että minä vaan nauroin ja sanoin: 'vannottu ei ole pidetty, neiti. Vaan olisitpahan nähnyt, miten hänen silmänsä silloin loistivat, niin tosissaan hän oli!"... "Ja nyt elän kuitenkin siinä uskossa, että sittenkin taisin olla tyhmä... Sehän voisi nyt olla päätetty asia! Mitä sinä arvelet?"

Meidän béarnelaiset nuorukaiset eivät tavallisesti ole rikkaita, enkä luule asiain suuresti muuttuneen siitä kuin läksin niiltä tienoin. Teillä ei siis mahda olla mukananne liiaksi varoja toimeen tullaksenne. D'Artagnan ojensihe ylpeästi, joka merkitsi sitä, ettei hän ollut tullut keltään almuja pyytämään.

Täällä syntyi meteli. Isä torui, äiti itki, Lotta nyyhki, Leena päivitteli ja Joonas häpesi. Valtteri itse ei vähintäkään peljännyt, kuin tunsi seisovansa maalla jälleen, ja arveli, ett'ei tuo vaarallista ollut, kyllä hän uida taisi. "Niin kyllä, kädet pohjassa", nauroi Joonas. "En tuntenut mitään pohjaa", sanoi Valtteri ylpeästi. "Jos olisit antanut minun olla rauhassa, olisin uinut rantaan."

Mutta naula oli liian korkealla, ja kun Attila huomasi hänen yrityksensä, tarjoutui hän auttamaan, mutta Maria kääntyi pois. Miksi en saa teitä auttaa? kysyi hän ystävällisesti. Autan itseäni, vastasi Maria ylpeästi. Vai niin, ymmärrän! Attila vetäytyi kylmästi syrjään. Maria katseli häntä tutkivaisesti. Ehkä oli hän ollut väärässä, ehkä mennyt liian pitkälle.

"Jospa voisin palauttaa sinut tältä tieltä, joka varmasti vie yöhön ja turmioon. "Sinä tiedät, kuinka kunnioitan ja rakastan sinua. "Tähän kunnioitukseen ei tahdo oikein soveltua se, mitä kreikkalaiset, gootit ja roomalaiset sinusta kuiskailevat." "Mitä he kuiskailevat?" kysyi Cethegus ylpeästi.

"Nuorukainen," vastasi kreikkalainen ylpeästi ja arvokkaasti, koettaen näyttää niin levolliselta kuin suinkin vaikka sangen huonolla menestyksellä, "terve sinullekin. Mutta älä pidätä minua, sillä minä olen matkalla ystäväni, jalosukuisen Tigellinuksen luokse!"

"Tietysti poika vierastaa sinua, huutaa ja kirkuu, jos yrität ottamaan syliisi." "Huonot häät minulla sitte..." "Lue nyt eteen päin, laps'kulta." "Martta on terve ja Hannansa samoin", luki Topias edelleen. "Tapani on tullut entistä ylpeämmäksi. Minusta ja sinusta puhun hän niinkuin lapsista puhutaan. Jos väittelen hänen kanssaan, joka ei tapahdu harvoin, sanoo hän heti ylpeästi: Mikä sinä olet?

Ja kun mieli meni hyvin pahaksi, niin sanoi hän sen aatteensa Jukellekin, vaan Jukke ylpeästi vastasi että »lähtisihän se kärpänenkin tervasta, mutta siinä on muttaSen pitempään ei Jukke siinä suhteessa ilmaissut mieltään, eikä sitä mitä se »mutta» merkitsi. Hanna uudisti tuon uhkauksensa, vaan siihen sai Jukelta vaan sen lisäyksen että: »Tästä kammarista saat perheinesi kyllä siirtyä pois.

Teitte oikein puollustaessanne naisen kunniaa, ja kun minä nyt juuri olen menossa Colombier-Rouge'en, saan kyllä siellä tietää, kuinka totta olette puhuneet. Arvoisa herra, sanoi Athos ylpeästi, me olemme aatelismiehiä, ja me emme käyttäisi valhetta henkemme pelastukseksikaan.