United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yhä useammin täytyi lampadarien huutaa: »tietä jalosukuisen tribunin kantotuolille!» Vieraat ihmiset tuppautuivat niin likelle kantotuolia, että Atacinuksen täytyi käskeä orjia kepeillä ajamaan heitä pois.
Kussa härkä uupunevi, Siihen kirkko tehtäköhön, Kappeli rakettakohon Pappein saarnoja sanella, Kansan kaiken kuultavaksi.» Lalli jo hiihtäen tulevi, Pitkä keihäs kainalossa, Tavotti takaa-ajetun, Tappoi herra Heinrikin, Surmasi jalosukuisen. Otti korkean kypärän Pyhän miehen pispan päästä, Pani päähänsä omahan, Kallohonsa kauheahan.
Nämä viime sanat olivat Publiukselle lausutut, joka puettuna jalosukuisen Roomalaisen valkoiseen kauniisti poimuilevaan toogaan ylevän rauhallisesti astui huoneesen. Hänellä oli sinetillä suljettu kirjekääry oikeassa kädessään eikä näyttänyt, kunnioittavaisesti kumartaessaan Kleopatralle, huomaavankaan kuninkaan hänelle ojennettuja käsiä.
Mutta häntäkin epäilytti; hän katsahti nuttunsa kyynärpäihin ja nahkahonsujensa polviin ja mutisi jonkunlaisen vastahakoisen suostumuksen siinä tapauksessa, että hän, neuvoteltuaan jalosukuisen ylkämiehen kanssa, näkisi sen mahdolliseksi. Montrose vähän kummastui, mutta oli kovin ylpeä ilmoittaaksensa pahaa mieltään, jonkatähden siis antoi Dalgettyn käydä omaa tietänsä.
Mutta keltaisiin tunicoihin puetut orjat huiskivat sauvoillaan ja huusivat: "Tietä jalosukuisen Chilon Chilonideksen kantotuolille. Tietä! Tietä!..." Pitkässä, hätäisesti kokoon kyhätyssä kirjeessä lausui Lygia Vinitiukselle jäähyväiset ainiaaksi. Hän tiesi, ettei ketään enää päästettäisi vankilaan ja että hän saisi nähdä Vinitiuksen vasta arenalta.
Jos vain saisin sen tietää, lähtisin heidän luoksensa, rupeaisin hurskaammaksi kuin kukaan heistä onkaan ja voittaisin heidän luottamuksensa. Mutta etkö sinä, herra, joka, kuten olen kuullut, olet viettänyt muutamia kymmeniä päiviä jalosukuisen Auluksen talossa, voi antaa minulle tietoja näistä asioista?" "En voi," vastasi Vinitius.
Ainoasti tässä tarkoituksessa olen minä valmis ottamaan vastaan Neuvoskunnan ja martinialaisen kansan kiitoksen. Sulkein itseni Korkeitten Herrojen, Heidän Ylhäisyyksiensä, Neuvoskunnan ylhäisten jäsenten suosioon ja hyväntahtoisuuteen, on minulla kunnia piirtää Jalosukuisen Neuvoskunnan Alammaisin palvelija Kakidora."
»Tosin se on vähän säätyarvon sääntöjä vastaan», virkkoi Dalgetty, »jos vien haavoitetun rosvon jalosukuisen ritarin kamariin; sillä ritariarvo on muutoin ollut ja on johonkin määrään vieläkin korkein soturiarvo, tästä kuitenkin tietysti poikkeuksena valtuuskirjalla varustetut upseerit, joiden arvo on heidän virkansa mukaan.
Gagin'issa ilmaantui, pitämättä lukua hänen Van Dyckiläisestä hatustaan ja päällys-paidastaan, hento, puoleksi hempeä venäläinen aatelismies, mutta Asja ei ollut jalosukuisen neiden kaltainen; kaikissa hänen liikkeissään oli jotakin rauhatointa.
Ylhäiset näkivät hyväksi antaa hovimestarinsa tai jonkun muun palvelijan merkitä lahjan, esim. »Armollisen Rouvani, korkeasti jalosukuisen Rouva Merta Possen puolesta» tai »Armollisen herrasväkeni korkeastijalosukuisen Herra Gustaf Soop-vainajan perillisten puolesta.»