United States or American Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä se sitte huomasi kukoistavan ruusupensaan kirkkaita kastekyyneliä tihkuvana, "Sanopas minulle, sinä kaunis kukkakuningatar," kysyi se ruusulta, "oletko sinäkin menneenä yönä nähnyt unta taivaallisen suloisista sävelistä? Ja tiedätkös, kenen rinnasta se ihmelähde pulppueli?"
Walehtelee niin kauan että itsekin uskoo", sanoi suntio puolelle päästyänsä. "Minäpä tiedän huonoja uutisia kotoanne", sanoi Tiitus, ilwehymy suussa. "Mitä sinä tiedät? Sanopas mies." "Että se teidän seinäkello=rämppänne on kun onkin herennyt käymästä ... sen minä tiedän", ilkkui Tiitus. "Kuka sen on sinulle sanonut?" "Kukako? Teidän oma muorinne.
Miksi, sanopas. Kummallisia, nuo tytöt. Vai tuskassa meidän tähtemme. No, käykäähän istumaan tänne valkean luokse, niin saamme rauhassa jutella vähän aikaa. Kas noin! Kertokaapa nyt, mitä teille kuuluu? Kuinka Silja jaksaa ja lapset? Onko Ville parantunut? ANTTI. Eikä ole, huonompi vaan yhä. TOPRA-HEIKKI. Ohho! Sepä ikävää. MATLENA. On se niin ikävää ja surkeata, ettei sanoa voi.
"Etkö sinä myöskin ehkä opetuttaisi orjille pianon soittoa ja samettimaalausta? Kyllä minä tiedän, mistä kaikki nuo ajatukset tulevat. Sanopas, missä sinä olet ollut koko päivän." "Minä olin Tuomon luona ja kuulin hänen laulavan." "Mitä, kuulitko hänen laulavan? kysyi rouva Clare, kuin ei olisi ymmärtänyt lapsen vastausta. "Kyllä hän lauloi.
Kun kirkkoherra oli Iikan sisältä luettanut, luetti hän hänellä ulkoa katekismuksesta ensimmäisen käskyn. Iikka luki selkeästi. Tunteaksensa pojan ymmärrystä, kysyi kirkkoherra häneltä: "Sanopas lapseni, missä Jumala asuu?" "Jumala asuu joka paikassa", vastasi Iikka ja seisoi tuossa kirkkoherran edessä uljaana, katsoen häntä luottavasti silmiin.
Vaan sanopas minulle, kuka minut perii, jos minä Herra siitä varjelkoon sattuisin piankin kuolemaan?" "Lain mukaan olen minä Eljaksen kanssa sinun perillisesi." "Sinulle siis olisi hyötyä minun henkivakuutuksestanikin?" "Saman verran kuin sinulle on minun vakuutuksestani tai oikeastaan vähemmän, sillä sinun vakuutuksesi olen ajatellut tehtäväksi pienemmälle summalle kuin minun.
ILMA. Jospa sinä olet pikiintynyt täällä johonkuhun? FANNY. Oih, sinua! ILMA. Sinä punastut? Kuule, kuule ! Eihän vaan se tohtori, josta kirjoitit mikä sen taas olikaan nimi? FANNY. Jota en ole tavannutkaan sen koomin. Elä nyt joutavia. ILMA. Mutta sanopas, mikä hänen nimensä oli. Bro Bro FANNY. Broberg. ILMA. Niin, niin: Broberg. Ja nyt sinä punastut vielä enemmän. Ai, ai, ai !
Mutta minä sain hänet sitten kokonaan leppymään". "Millä keinoin, sanopas se, ole niin hyvä?" kysyi seppä. "Sainpa mar' tällä keinolla: Simo vaari, sanoin ma, te olette vanha mies, ettekä enää käsitä meitä, joiden suonissa nuoruus virtaa elohopean tavalla. Te luulette, sanoin mä, hänen pitävän tuosta tyttösestä ja sen olevan hänellä piilossa jossain nurkassa täällä Perth'issä?
Reetta sanoi, että sinä myöskin olit saapuvilla, kun hän papalle ilmoitti viskaalin tulosta. Miltä pappa silloin näytti? Sanopas se minulle! HILMA. Miltäkö näytti? Kuinka niin? ROUVA. Muuten vain tahtoisin sen tietää. HILMA. No, hän säpsähti hiukan ja katsoi kelloaan. ROUVA. Mitä! Säpsähti ja katsoi kelloaan! Entäs sitten?
"Vai niin! kylläpä sinä olet nopea rupeamaan edus mieheksi, etkä ole siihen kelpaamatonkaan, mutta koska olet kerran toisen edusmieheksi ruvennut, niin sanopas vielä: mikä on lepopäivä, jonka Jumala käskee meidän pyhittää?" sanoi taas kirkkoherra Iikalle. "Lepopäivä on pyhä", vastasi Iikka, vähääkään ujostelematta.