United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !
MARCIA. Jos toista näet ja kuulet, niin mahdat tulla Roman keisariksi, niin halpa mies kuin olet. PISANO. Hiljaa vaan, mun lapseni, hiljaa ja kiltisti. Iske miekallasi tänne myös ja sano, ettäs surmasit kaiken tämän huoneen kuin ennen Egyptin murhanenkeli. Iske tänne, iske tänne myös! MARCIA. Elä sinä ja valita!
Lounaisessa iltaruskon alla seisoo mailmanenkeli, kädessä hehkuva astia, ammentaa mailmalle verta! Hän kallistaa maljansa lännestä mereen ja taasen hän sen kallistaa merestä länteen; läikkyy sinistynyt veri, ihmisten sydämmet kammastuu, otsat polttaa! Onpa niinkin. MARCIA. Mitä tahdotte, herra? PISANO. Virkani vaatii minua käymään tässä pieneen tutkintoon.
3:S PALVELIJA. Voi nuorta, raukkaa herraamme! GIOTTI. Ken siellä? PISANO. Lain nimessä, avatkaat! VARRO. Herra Pisano. Avatkaat hänelle. PISANO. Mikä kauhistuksen näytelmä! Siinä makaa Canzio oman kätensä surmaamana. PISANO. Sinä onneton! VARRO. Onneton hän ja moni muu. Minä, minä olen viheliäinen raunio. PISANO. Missä on nainen, joka itsensä kutsuu Marciaksi?
Vaimo, suokaat anteeksi että kysyn: mikä on nimenne? MARCIA. Marcia. PISANO. Mistä on tienne teitä kantanut tähän? MARCIA. Carthagon raunioilta. GIOTTI. Kaksi valetta kohta. ANGELO. Herra Giotti, kuulkaat minua. GIOTTI. Sitten, herra. Hän valehtelee. Calabrian vuorilta hän tulee ja nimensä on Flaminia; siinä se naaraspartti, ryöväri Vincenzion verinen kumppani. VARRO. Flaminia! Veljeni murhaaja!
MARIAMNE. Ei menköön päivää, jona unohtaisin tämän tehtävän. RACHEL. Ole kiitetty, ole kiitetty! Kallista nyt pääni alas hänen kiharaisen päänsä viereen. POLIISIMIES. Armollinen herra! PISANO. Hän on siis pääsnyt kouristanne! Sinä onneton! POLIISIMIES. Kuulkaat, herra! Hän oli hirmuinen, ja tämä vuorinen seutu kävi pahanhengen liittoveljeksi.
GIOTTI. Sama juuri. Claudio, jonka silmä oli yhtä tarkka kuin hänen sanansa tosi ja luotettava, tunsi kohta tämän epelin ja hän itse kohta samoin Claudion, miehen, joka nyt lepää Abrahammin helmassa. Valehtelenko vaimo? Kuinka hyväänsä; hän vannokoon sanani valheeksi, mutta istua saa hän lujassa tornissa, kunnes asia on selvä kuin päivä. PISANO. Vaimo, mitä sanot itse?
PISANO. Saattakaat hän pois ja vahvaan talteen teleen ja kalterien taakse, ja muistakaat, että vartijoitsette häntä tarkasti. MARIAMNE. Rachel, kuinka on laitas? 1:N PALVELIJA. Hänen silmänsä kirkastuu ja saavat ymmärryksen katseen taas. MARIAMNE. Rachel? RACHEL. Mariamne, minä herään kuolemaan; niin, kohta, kohta kuolen.
Mikä ääretön kosto, mikä häväistyksen tahto kaiken sukumme ikivanhalle kunnialle! Rachel, älä millonkaan enään katsahda järjen muistavalla silmällä tähän mailmaan, vaan kuole, kuole; ja sammukoon myös tämän raunion, tämän kurjan aherruksen viimeinen hohde tässä. PISANO. Vaimo, onko kieles jäätynyt? MARCIA. Tuli ei taida jäätyä, ja polttavasta tulesta on Flaminian kieli.
MARCIA. Hän on kuollut, tuossa hän makaa kuin sydämmeen-amputtu hirvi. Pakene, Marcia, pakene! GIOTTI. Canzio! PISANO. Avatkaat. GIOTTI. Lepäätkö? Mies, elles avaa, niin yksi ainoa potkaus ja ovesi on murskana. Sinä tiedät, että tässä on jalka kuin elofantin sorkka. Canzio! Pian! GIOTTI. Siinä on miehemme! VARRO. Ah! GIOTTI. Naiset, olkaat tulematta tänne!
Se tulkoon! RACHEL. Vaimo, missä olen nähnyt teidän kuvanne? MARCIA. Sinä saatana, joka sylistäni temmasit onneni pois! PISANO. Hirmuinen vaimo! 1:N PALVELIJA. Oi hirmuisuus, oi kauhistus! 2:N PALVELIJA. Hävityksen kauhistus! PISANO. Iskekäät häneen kyntenne. GIOTTI. Että seisoo hän kuin sepän kruuvipenkissä. Haa! olisiko häpeä, jos halkasisin hänen ryöväripäänsä?