United States or Saint Vincent and the Grenadines ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt lausui mestari Georg Rörer: "Minä kuulin kerta teidän kunnian-arvoisuutenne sanovan jotakin, joka usein lohduttaa minua nimittäin: 'minä olen rukoillut Herraamme Jumalaa, että Hän antaa minulle autuaallisen lopun, kun lähden täältä. Ja Hän tekee sen; siitä minä olen varma. Viimeisellä hetkelläni olen minä vielä puhuva Kristuksen, meidän Herramme kanssa, vaikkapa kuinka lyhyen aikaa.
Chriemhild ja minä ymmärsimme aina niitä; ja vaikk'emme koskaan osanneet puhua paljon muitten kanssa, oli meidän tapa öisin makuu-huoneessamme jutella keskenämme niistä ja sanoa, kuinka yksinkertaiselta uskonto näytti, kun hän puhui siitä ei muuta kuin uskoa rakkaasen Herraamme Jesukseen Kristukseen, joka kuoli meidän syntiemme tähden, rakastaa Häntä ja tehdä kaikki, mitä voimme, että kaikki ympärillämme ovat onnellisemmat ja paremmat.
Ja tuskin tarvinneekaan minun huomauttaa teille, herra kuningas, että suoremmat, väkivaltaisemmat ehdotukset kaikkein eninten vaikuttavat meidän herraamme, jolle joutuisat, vaaralliset keinot aina ovat enemmän mieleen kuin varmemmatkin, jos ne kiertelemistä vaativat.»
"Lörpötteletkö sinäkin synnistä", kähisi poika ja raasteli pappia niin että vene kiikkui. "Muista herraamme, muista herraamme!" uikutti pappi. "Muistitko sinä häntä silloin kun alttarilla seisoit ja vihit Bergljot Hankastadin Pål Bråteen?" Pappi kavahti semmoisella voimalla ylös, että irtautui toisen käsistä. "Sinäkö ? Sinuako hän ?" "Minua".
Sana sanasta, naapuri-kulta, arvelin minä ja vastasin yhtäläisellä äänellä: "itsepähän tietänen mitä hänestä tahdon". Tällainen vastaukseni teki erinomaisen rauhoittavan vaikutuksen herraamme, joka nyt kysyi minulta kohteliaalla äänellä, olinko ulkomaalainen, sekä esitteli itsensä, ilmoittaen olevansa rautatien ylitarkastaja Uraalin rataosalla.
"Ariminumista päin tulevassa laivassa on keisarillinen päällikkölippu. "Purppurainen ja hopeainen. "Kuten tiedät, merkitsee se sitä, että keisari on laivassa." "Tai joku keisarillisen huoneen jäsen", oikaisi Cethegus ajatuksissaan huoahtaen helpotuksesta. "Rientäkäämme satamaan vastaanottamaan herraamme", virkkoi Belisarius.
"Pelastuksestani", jatkoi hän, "tulee minun kiittää taivaallista Herraamme ja se oli sanan oikeassa merkityksessä Luojan armollinen sallimus! Jouduttuani kuohuisiin aaltoihin olisin ennen pitkää tullut kuolon omaksi, joll'ei onnellinen sattumus olisi tuonut tätä jaalaa, jota näkemästä sumu esti meitä, aivan lähelleni. Se purjehti niin lähelle minua, että sen keula oli vähällä musertaa minun.
Hän sanoo, että hänestä tuntuu, kuin hän astuisi arkista uuteen mailmaan; eikä Noach suinkaan tavannut kaikkia järjestykseen pantuna edestänsä. Hän on kokonaan äitini puolella, mitä profeettoihin tulee. Hän sanoo, etteivät apostolit saarnanneet, itseänsä, vaan Kristusta Jesusta Herraamme.
Niin me kantaa päämme Voimme pystössä. Herraamme peljäten Ilkeyttä ihmisten Meill' ei syytä peljätä, Myrskyss' ei myös värjyä Lailla heikkoin ruokojen! Herra kun on puolestamme, Sankareina polkuamme Voimme kulkea! Vastavirrat silloin me Notkeasti nousemme, Vastatuulen painoa Taidolla ja tarmolla Hyödyksemme käytämme! Herraa pelkäjä siis, kansa! Hälläpä myös vallassansa Valtikat on maan!
Et suinkaan tahtone verrata itseäsi aivan toden teolla meidän Herraamme Mestariimme. Mestari olen Minä. Kaikkivaltias Jumala, auta minua! Olen joutunut tekemisiin mielipuolen kanssa! T