United States or Rwanda ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hänen terävät, pienet, mustat silmänsä tarkastivat minua ja taakkaani hetken aikaa, ja sitten, kiristäen ohjaksia, yhtyi hän minuun ja lausui lempeällä äänellä ja kohteliaalla tavalla: "me kuulumme samaan ammattiin, ystävä. Me teemme ja te myytte kirjoja. Mitä teillä repussanne on?" Minä otin esiin kolme kappalta jälellä olevista kirjoistani.

"Väsyksissä edellisen illan työstä, minä arvaan," sanoi isäni, alkaen niinkuin tavallista kohteliaalla sanalla. "Kun nuoret kaarestavat puoli-yöhän, vanhain täytyy tehdä työtä heidän edestänsä, sillä välin kuin aamulla nukkuvat." "Luulenpa viipyneeni vähän kauan ulkona eilen illalla," sanoi Jack koettaen itseänsä hiukan puollustaa. "Ja hyvässä seurassa, nuori herra!" sanoi isäni.

Pakinamme alkoi Bettystä. Ewelyn sanoi: "Minä pidän paljon teistä kaikista, Kitty, mutta minä en ole varma, eikö Betty sittenkin ole paras ja viisain teistä; se, joka osoittaa itsensä parhaaksi kaikista täkäläisistä ystävistäni. Täti Trevylyan pilaa minua hellyydellänsä, eno kohteliaalla huomaavaisuudellansa ja sinä, pikku Kitty, nöyryydelläsi ja myöntyväisyydelläsi."

Kun ei vieras itsestään tuntunut aikovan asiaansa ilmaista, kysäsi häneltä viimein luokan ensimmäinen mies eli priimus kohteliaalla äänellä: "mitäs teillä olisi ollut asiaa?" "Meilläkö?" murahti vieras hieman punastuen ja ympärilleen katsellen. "Myö tuota hm myö tuota tultiin kysymään, jotta tämäkö se on se kolomas luokka?" "Kolmas luokkahan tämä on", vastasi priimus.

Vai vaivasiko häntä vielä äskeinen avomielisyytensä Signen seurassa, jonka muisto yhä karvaana palana painoi hänen kurkkuaan? Noli me tangere, oli tuo ukko hänelle omalla kohteliaalla tavallaan huomauttanut. Johannes päätti ottaa opetuksen varteensa, ei vain häneen, vaan myöskin muihin vastaisiin tuttavuuksiin nähden. Ja jälleen oli kuin olisi äijä arvannut hänen ajatuksensa.

Jorilla oli kauniit silmät, tällä ei erittäin, mutta miellyttävän näköinen hän oli. Hyvin vilkas ja sujuva käytös. Hän puheli hyvin hauskasti ja somasti. Kun tulivat Elsan kotiportille, ojensi hän ostoksensa, mytyn omenia, Elsalle kohteliaalla kumarruksella: »Saanko luvan tarjota?» »Kiitos

Herra Goldstick oli parhaassa ijässänsä oleva mies, kaljulla päälaella, kohteliaalla käytöksellä sekä tuolla omituisella katsannolla, jonka usein huomaamme niillä ihmisillä, jotka ovat omin voimin kohonneet maailmassa, kun puhuttelevat vasta-alkavaista.

Se kiellettiin kohteliaalla tavalla, Kosk'ei minua kumminkaan tuvan ovella kukaan pidättänyt; kosk'ei minulta portilla kenkään kysynyt: minne matka; kosk'ei kadulla kukaan salvannut minulta tietä: ja kosk'ei edes kukaan pannut pahakseen, että minä menin kaupunginportille, raitista ilmaa hengittämään vartija piti minua kaiketi franskalaisena upseerina niin läksin minä empimättä koettelemaan onneani edelleen.

Pieni pyöreä olento kepsahti kuten tuulispää yli pihan avataksensa veräjät selkiselälleen; se oli Elma. Provasti ja pruustinna seisoivat portailla vieraita vastassa, ja nuori Vihtori herra tervehti neitosia niin kohteliaalla kumarruksella, että se kyllä riitti heille kaikille kolmelle. Olemme koko viikon odottaneet teitä sanoi pruustinna. Elma on katsellut maantielle päin joka päivä.

Kinturin Janne, torppari, yhdeksän lapsen isä heitti tiskille kokonaisen tappovasikan sekä kolme kiloa torpan parhainta kirnuvoita. Sitten asettui nojalleen tiskiä vasten, ja paljon merkitsevällä, kunnioittavalla ja kohteliaalla kuiskauksella kysyi olisiko myydä hiirenloukkuja? No mikäs nyt? Syövätkö hiiret viljaa? Ei taida Kinturin viljat enää laariin mahtuakaan? Täytyy vissiin säkeissä pitää?