United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vaan ei se sinullekaan ole leikin asia, kreivi, sillä minä luotan ystävälliseen ja veljelliseen apuusi, koska olet sukumme likeinen heimolainen, ja toivon saavani sinulta ne rahat, jotka ovat noille putinginsyöjille maksettavat.

Katsos, se työmies on meidän sukumme, talonpoika on kirves, kauppias on varsi, pappi on Elisa, joka heittää veteen ristinpuun. Ja vaikka tämä kirves putoaisi syvimpään kaivoon, niin se jälleen nousee sieltä ylös sen puun tähden, joka heitetään sinne sen jälkeen. Muistakaa tämä, Benjamin ja lapseni! Tahdotko ottaa vastaan talonpoikaiskuninkaan perinnön?

Kuka tietää vaikka vielä tänään ilmestyisi! TOINEN MERVI Uhrilehdossa...? VANHA MERVI Loukas, joka liittualaiset löi ja sukumme nosti, lähti uhrilehdosta niin on isäni kertonut. TOINEN MERVI Se oli Loukas! Kaski ei kasva kahta samallaista viljaa. VANHA MERVI Turhaa aprikoimme kun hetki tulee, se ilmestyy!

Ja kas, Herran pelko on siunannut työmme, siunannut sukumme, niin että meissä toteutuu Viisauden kirjan 5:1, että vanhurskas seisoo suurella rohkeudella niitä vastaan, jotka häntä ahdistaneet ja hänen työnsä hylänneet ovat. Tahdotteko pysyä siinä lujina kaikkina elämänne päivinä? Tahdomme, vastasivat miehet ja naiset.

Herra elää, kiitetty kallioni olkoon, ylistetty autuuteni Jumala! Yhden asian lasken kumminkin teidän sydämellenne jatkoi vanhus ja se on lähinnä kaikkea viisauden alkua isien oppi, jota koko meidän sukumme aina on tunnustanut. Minun isoisäni isän aikana eli Isokyrössä eräs mies nimeltä Aaron Perttilä, joka oli ollut kuningas talonpoikain kesken ja jota sentähden sanottiin talonpoikaskuninkaaksi.

Sukumme on puhdas niin pitkältä kuin minä muistan. Poikani teki saman lupauksen, ja poikani on korkeavartaloinen ja uljas. Hän on tappanut Gunnarin ja kostanut isänsä. Hän nauraa Burolle, hän vihaa Buroa ja kaikkea, mitä Burolla oli. Hänen äänensä heikontui heikontumistaan, viimein hän makasi ummistunein silmin ja liikutti ainoastaan huuliansa.

Nyt oli näet selville saatu että sukumme oli haara vanhasta suvusta, jonka nimi näin kirjoitettiin, ja kaikki ihmiset Kondoverissa ja Thornburyssa näkyivät unhottaneen isämme olleen ainoastaan köyhän, rehellisen arentimiehen. Oli toinen joulupäivä.

MERTSI Tyyntyen: Hän puhuu merveille. Toistaa: Kirot, kirot kaikkialla... Sukumme perintökirot ... eriheimoisuuden verikirot... Tahdomme kirot suistaa ... sirpaleet liittää.. suureksi, kokonaiseksi Mervan kansaksi... Arpa on heitetty... Kirkasee: Jumalat, hän tempasi puukkonsa! EILA Hän on tullut hulluksi ja tappaa itsensä. URDIS Voi, voi, voi, voi!

Meidän sukumme ainoana, tässä maassa asuvana heimolaisena on hänellä, minun ajatukseni mukaan, sekä oikeus saada tietää perheen asiat, että velvollisuus sen kunniaa hoitaa. Tämä vihkiminen, joka on tapahtunut ilman hänen äitinsä taikka sukulaistensa suostumuksetta on ja täytyy olla laiton ja siis helppo kumota. Mutta älköön yksi laittomuus palkitko toista.

URMAS Lämpimästi: Hän on jalo, äiti! Olen häneen mieltynyt ja sukumme asia liittää meitä päivä päivältä lujittuvin sitein. ORPA Sukumme asia, taas...? Niin niin... Hiljaisen värähtävästi: Ennen meitä raastettiin väkisin miehen taljoille, sitten meitä myytiin suurista lunnaista. Tuleeko nyt asiat, kaikkinaiset asiat ... ei koskaan se yksi? Sekin olisi ollut uusi usko, poikani.