United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tulee siitä hauska juttu, kun kaikki ihmiset Vaasassa sinua sormella osoittavat ja sanovat: kas tuossa menee se raukka, joka törmäsi matalikolle, kun kreivi vei hänen morsiamensa. Kreivi? Onko hän kreivi? Mistäpä minä sen tietäisin? Jonkinlainen ylhäisyys hän lienee. Siitä tehdään soma rekilaulu Isokyrössä: "Näin, näin minä laivan seilaavan, kolme kreiviä laivassa."
Kaatua osaa jokainen kuormastopoika. Iskeä osaa jokainen palkkasotilas. Mutta tehdä velvollisuutensa!... Sitä emme tehneet Isokyrössä, ja sentähden se päivä ei tule Ebban kirjaan. Meidät kaikki, jotka sen päivän jälkeen jäimme elämään, olisi sotaoikeuteen vedettävä. Mutta Armfelt, sinä, te kaikki, ratsuväkeä lukuun ottamatta, taistelittehan te verrattoman miehuullisesti aina loppuun asti.
Katalat! huusi Bertelsköld vihoissaan; mitä olette tehneet uskolliselle Istvanilleni? Mies parkahan on menettänyt järkensä. Mutta Istvan oli sillaikaa ehtinyt unestaan selvitä ja kavahti alas lauteilta. Missä ollaan? kysyi hän sanomattomasti hämmästyksissään. Perttilän talossa Isokyrössä, vastasi mies, jota Sarkatakiksi sanottiin. 15. PERTTIL
Tiedättekö, herra kreivi, että teidän ratsupalvelijanne uhkaa viedä minulta puolen omaisuuttani? Istvanko? Mitä sillä tarkoitatte? Minä tarkoitan, että teidän ratsupalvelijanne Istvan väittää olevansa vanhemman veljeni Tuomas Larssonin kadonnut poika, ja semmoisena hän uhkaa ottaa sukulunastuksella Isokyrössä olevan maatilani. Mitä siitä sanotte, herra kreivi? Eikö se ole mainiosti keksitty juttu?
Bertelsköld tunsi heidät heti kohta vanhoiksi vihamiehikseen, entisiksi valtiopäivämiehiksi, Larssonin veljeksiksi, joista toinen oli kauppiaana Vaasassa, toinen talonpoikana Isokyrössä. Molemmat olivat alakuloisen näköisiä; tottapa heidän asiansa ei liene hyvin käynyt. He vaihtoivat jäykän tervehdyksen kreivin kanssa.
Vaikka asuikin Isokyrössä, puhui Joonas Perttilä, joka oli Munasalossa syntynyt, yhtä sujuvasti ruotsia kuin suomeakin, ja tämä kielitaito oli ollut hänelle hyvänä apuna valtiopäivillä, joilla ne talonpojat, jotka taisivat ainoastaan suomea, olivat pahemmassa kuin pulassa ollessaan tavallisesti yksi kahdeksaa tahi kymmentä vastaan yhdistetyssä Ruotsin ja Suomen talonpoikaissäädyssä.
Mutta muistanpa erään illan täällä tuvassa, kun vanha Aaron lahjoitti meille talon ... herra, jos olette Bertelin poika, niin teidän tulee tietää, että tarjosin isällenne taloa jälleen, kun talonpoikaiskuningas silmänsä umpeen laski, koska sydäntäni kirveli ottaa sotatoveriltani hänen laillinen perintönsä, mutta hän lähetti terveisiä Pentti Ristonpojan, sen reippaan kersantin muassa, joka lasketteli senkin seitsemänkymmentä valhetta yhtenä iltapuhteena, että hän oli saanut seitsemän tai kahdeksan ruhtinaskuntaa Saksanmaalla omalle osalleen, ja että minä kernaasti saisin pitää myyränpesän Isokyrössä... Olkoon menneeksi, sanoin, koska niin on, niinpä pidän sen.
Siispä levähti hän vain muutamia päiviä Isokyrössä ja lähti sitten vaimoineen ja appineen edemmä pohjaan päin Munsalan kappeliin, aikeissa ruveta siellä uudestaan viljelemään erästä autiota appensa ennen omistamaa tilaa. Isoviha muutti monin paikoin Pohjanmaan suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asuma-alueita.
Tässä on sormus, ja koska kreivi on määrännyt 500 talarin palkinnon sille, joka hankkii hänelle tuon romukalun takaisin, niin olkaa niin hyvä ja sanokaa hänelle, että hän lahjoittakoon rahat Isokyrön pitäjän köyhille. Eipä sillä, että meillä juuri olisi köyhiä Isokyrössä, lisäsi talonpoika viekkaasti, mutta ovathan rahat hyvät olemassa, jos sattuisi tulemaan hallavuosi tai pari.
Eiköhän olisi viisainta palata takaisin?... Mutta ei näkihän hän pääskysten lentävän sisään tuosta korkeasta portista yhtä pelottomina kuin oli nähnyt niiden lentävän hänen matalan katonharjansa alle Isokyrössä, ja olihan hän toki pääskysiä parempi! Olihan hän valtiopäivämies! Tulihan hän rehellisissä aikomuksissa! Hän astui sisään.