United States or Norfolk Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei kyllin, ett' olet, omistat, mit' toivoo moni; sen myöskin kukin tietää omakses! Sua maasi mainitsee ja sinuun katsoo, se onhan kaiken onnen ylin huippu. Vain Lauran mainettako laulaa saisi kaikk' armaat huuloset? Ja yksinkö Petrarca outoa oi' ihanaistaan siis oikeutettu julki jumaloimaan? Ken miehistä mun ystävälleni vois vetää vertoja? Kuin nyky-aika, niin tulevakin häntä kunnioittaa.
Kuningas, sä kiitä jumaloita! Niiden lahja on suuruuteis. Frey hän yksin kasvatti peitoin viljat, Yli-isä suojeli rauhaa maan. Thorin voima oli, jonka muinoin Tunsit sodissa omakses'; Itse unhotettuna vaan sa taidat Kaatua kuin korvessa kaatuu puu." Fjalar istui aatoksissa, sitten Ylpeästi hän lausui noin: "Puhut voimista näkymättömistä, Vaadit haamuja mua uskomaan.
Sun luokses hetkeksi jos taivun, Kun nostat aatteill', aikehilla Ja hyvän henkes tuulelmilla Taas niinkuin malmi syöksyn syvyyksiin. Ja ahdistusten alhossa Ma tunnen tuskaa, puutetta, Kuin miekka pistäis hengen ytimiin: Totuuden miekka minut vapahda, Omakses olentoni valloita! Mit' auttaa ulkosiivous, Kun sisäll' asuu kirous?
»Vai taasen lauluhun soisit Sä heräävän impyes; Tuon vähemmälläkin voisit Jo uskoa omakses! Ei mont' ole iltaa vielä, Kun hänelle laulettiin, Ja muistathan, miten siellä Tul' ilmestyi kyntteliin: Se olihan toivontähti, Min sullen sytytti hän, Jo nytkö se sammua ehti? Voi houkko, mun ystävän'!»
"Tuorilan taloa kokonaan. Eikö sitä voitaisi jakaa?" "Sinä puhut viisaasti. Tuoss' on käteni. Minä tarvitsen kaksituhatta markkaa rahaa. Voitko sen hankkia, niin saat kolmanneksen Tuorilasta omakses; kolmanneksen pelloista, niituista, metsästä ja talon-ulosteoista". "Ohhoh!" sanoi Olli ja raapasi tukkaansa. "Mistäs minä sen rahan otan? Mutta..." "Mutta ei kelpaa", sanoi Tuorila.
Jos oivakin, tuo nainen, oliko yksin kaikki? Anteeks, ah! Ma usein itseäni ajattelin ja toivoin jotain sulle olevani, vain vähän, jotain sentään, teossa, ei sanoissa; ma tahdoin elollani omakses sydämeni todistaa.
Huuliltas virtaa mahti sanomaton, ja minut valtaans' ottaa; niin, sä teet mun täysin omakses. Ei mulle jää nyt enää mitään omaks itsestäni. Sumentaa onni, valo silmäni, mun horjuu mieleni. En kestä enää, mua ylivoimaisesti puolees vedät, sua hillitönnä sydämeni halaa. Mun voittanut oot iki-omaksesi, niinp' ota olentoni kokonaan! Pois! Mit' on tapahtunut? Tasso! Tasso! Oi Luoja!
"Mä pyydän, huomenna olkaa Niin hyvät, mun veikkosein, Ja lauluun kanssani tulkaa Taas vienoisin sävelein." "Vai taasen lauluhun soisit Sä heräävän impyes; Tuon vähemmästäkin voisit Jo uskoa omakses! "Ei mont' ole iltaa vielä Kun hänelle laulettiin, Ja muistathan miten siellä Tul' ilmestyi kyntteliin: "Se olihan toivon tähti, Min sullen sytytti hän. Jo nytkö se sammua ehti?
Miksi Sä hylkäät osan, jota tarjona Ei ole yhdelläkään naisella Lapista asti Suomen lahtien rantaan? Ken toinen eikö soisi mielellänsä Niin olla arvon helmassa, kuin sinä Ain olet ollut! Taikka puuttuiko Sinulta jotain, jota halusit Omakses saada? Eikö alati Sun tahtoasi ole noudatettu Ja pyytämäsi, jopa pienimmätkin, Ne koska jäivät suostumusta vailla?
Mitä varten se Aasia oli niin pakanallinen, pimeä ja musta? Herranko tahto se oli, että niin piti olla? "Minä annan pakanat perinnökses, ja mailman äänet omakses." Ne profeetan sanat selvinä seisoivat Elsan muistissa siinä ajatellessaan. Olivathan pakanat Jesuksen Kristuksen perintö, ja mailman kaikki ääret hänen omaisuutensa.