United States or Vanuatu ? Vote for the TOP Country of the Week !


Samassa hyräili hän itsekseen pientä laulua. "Minäkin taidan laulaa, Gretchen", lausuin hänelle. "Niinkö kauniita lauluja kuin minä? Sitä en usko Max setä on opettanut ne minulle mutta laulapas vähän!" Minun soitannollinen taipumukseni lienee hyvin varhain kehittynyt, sillä kaikki pienet lauluni oli neiti Streit jo pihakammarissa opettanut minulle.

Sepäs vasta mutkan muisti... Kyllä... Laulapas, Teemu. Salttu on sukkela mies! Laula nyt!" "Ei tässä sovi laulaa", lausui Teemu vakaasti, "tässä on hovin konttori." "Mitäs sinä siitä huolit? Vai konttoristiksiko tässä tähtäilet?" virkkoi Konstantin, korkeasti nauraen. "Kyllä kai." "Kaikki on isäntäväen vallassa", vastasi Teemu parka. "Katsos vaan, minne mies pyrkii, katsos poikaa! Hi-hi-hi!"

No ja nyt pyöritään vähän. VIKTOR. Tehdään niin. SYLVI. Jo riittää ei enää Viktor, kuuletko päästä minut irti! VIKTOR. Ei vielä! SYLVI. Herra varjele, Viktor, mitä sinä ajattelet? VIKTOR. Tanssitaanko polkkaa? SYLVI. Osaatko sinä viedä minua huivi silmillä? VIKTOR. Koetetaan. Laulapas vähän.

Kun viimeks yhdyin sun, Ol' uhka pakkanen, Kuin hangen selkä mun Myös sydän talvinen. Vaan tuike silmäsi Mun mielen virkisti, Ja huulen-hohtosi Mun rinnan hauteli. Myös lempi-silmillä Meit' taivas katseli, Ja eron hetkellä Kasvomme kasteli. Laulapas, mun kultasen', Nurmi vihannoi! Kuules kuinka kerttunen Pensastossa soi! Laulus on Lempe'in, Soittos on Suloisin, Kuulla kuin voi.

Giles auttakoon! ja aika pönäkkä tyttönen vielä päälliseksi. Pysykää paikoillanne vaan, mun iloiset poikani; en minä koskaan ole tullut esteeksi laululle. Pyhä messu! kaunis äänipä sillä onkin. Laulapas se laulu vielä kerta, sydänkäpyseni!"

"Etpä osaa tuota uutta laulua". Laulaa edelleen: "Maata oli vähän välimme Ja virran käypä koski; Taasenki muistui mieleheni Toi neito punaposki. "Kuulitko sinä; etpä osaa tuota uutta laulua". "Osaanpahan", sanoi Kölliskö yhä hajamielisenä. "No laulapas". Kölliskö ei kuule. "Kuuletko sinä", karjasi Aappo. "Mitä?" sanoi Kölliskö heräten. "Laulapas, niinkuin minä laulan".

Otapas Teodor laukustani muutama pieni leivos ei, ei niitä, ne ovat Ehrenkrok'in karamellia niin, juuri tuo oi, miten makeata se syö, tuo siunattu eläin!" sanoi harmaisin puettu rouva; "kapteeni pitäisi myös tämmöisen pienen koiran. Laulapas Katalaani! Kas niin, istupas laulamaan, niin saat jotakin." Tuo pieni vilkkusilmä lemmikki istuutui ja alkoi ulvoa muutamia säveleitä.

Stiina, laulapas Ulpukan laulu," sanoi kapteeni taputellen miniänsä päätä, "laulapas!" Ja Stiina alkoi laulaa katsellen vaiennutta kanteletta: "Käy orponen..." "Klang," äänsi kannel yksi sen kielistä katkesi auringon lämmön vaikutuksesta; "klang" kertoi kaiku vanhasta soittokoneesta ja Stiina vaikeni. Syvä hiljaisuus vallitsi kauvan.

Myöhemmin pyysi Cecilia lempeästi miellytellen: "Mary, laulapas yksi vanhoista balladeistasi, ei mitään aariaa, vaan se sinun little scottish songs, jota ei kukaan mailmassa niin osaa laulaa kuin juuri sinä!"

"Laulapas meille laulu!" Hän, jolle nämä sanat lausuttiin, ei ollut niitä kuulevinansa, mutta kun meteli lisääntyi pyysi hän hiljaisuutta. Kaikki huuto loppui heti ja norjalla, sointusalla barytonilla alkoi hän mainion sotalaulun, jonka loppusävelen: "Tyroolin maass'", kaikki köörinä kertoivat. Raivoisa mieltymys seurasi laulua. "Bravo, Bodendorff!"