United States or Hungary ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuukauden viimeinen torstai oli kauppaneuvos Rehnberg vainajan lesken vastaanottopäivä. Nyt, niinkuin ainakin, olivat hänen huoneensa vieraita täynnä. Jos jonkinlaista siellä löytyi, jos jonkin sukuista ja ikäistä; olivat tulleet kuuntelemaan soittoa ja esitelmää ja syömään emännän hyvää ruokaa.
KANTTORI, POMMERI ja NAATUS tulevat peräovesta. KAUPPANEUVOS. Päivää, päivää. Terveisiä Pietarista. Meillä on kunnia ja velvollisuus saapua tänne sanomalehtiosakeyhtiön arvoisalta johtokunnalta lähetettyinä NAATUS. Arvoisan johtokunnan lähettäminä, sillä suomenkielessä ei käytetä agenttia. Elä sinä aina lorise! Puhu ihmisiksi! POMMERI. Mikä on veljen rinsiippi?
Eikös niin, tytöt? KERTTU. Juuri niin, eno! TOINI. Minä olen mukana! Mutta nyt menisin mielelläni purkamaan matkalaukkuja. KAUPPANEUVOS. Tee se, Toini hyvä. Ja Kerttu ehkä tulee sinua auttamaan. KERTTU. Kyllä, kyllä. Mutta ensin pari sanaa, eno kulta. ROUVA OKSMAN. Minä tästä lähden katsastamaan, joko siellä alkaa näkyä mitään epäiltävää.
KAUPPANEUVOS. Ehkäpä sinä, Berthaseni, otat ohjataksesi Valteria, hän kun ei tunne suuren maailman tapoja. KERTTU. Te haluatte sitä, serkku? VALTER. Olisin erinomaisen kiitollinen.
"Se onkin paras niin." "Ja paras on, että myymme Orkon," jatkoi Severin. "Mitä me niin kalliilla hevosella teemme. Minulle tarjottiin siitä jo hyvät hinnat." "Mutta ikävä on antaa sitä kilpa-ajajillekin," sanoi Mari. "Ei kaikki pitele hevostansa niin kauniisti kuin sinä." "Meidän ei tarvitsekaan myydä sitä kilpa-ajajille. Kauppaneuvos K. ostaa sen itsellensä ajohevoseksi.
Kauppaneuvos näkyi tulevan murheelliseksi, muistaissaan tuota kauheata päivää. Hän ei lausunut sanaakaan pitkään aikaan, vaan istui mietteihinsä vaipuneena. Charly viittasi minulle, että lähtisimme. Mutta samassa kavahti kauppaneuvos seisomaan. "Tony!" sanoi hän; "olin unohtaa vielä tämän."
KAUPPANEUVOS. Minä tein, niinkuin pyysit, ja kosin Berthaa puolestasi. VALTER. Berthaa!? Herra taivaan, mitä te nyt taas teitte, setä? Olinko minä pyytänyt teitä kosimaan! KAUPPANEUVOS. Etkö pyytänyt? Sepä kumma, ettet sinä pyytänyt! VALTER. Enhän minä häntä edes tunnekaan.
Vai ei suinkaan Hilleri tahdo väittääkään, että minä HILLERI. En, en toki. Kyllä minä vastaan. HURMERINTA. No niin. Missä on se herra Punaparta? HILLERI. Kauppaneuvos tarkoittaa varmaan herra Hurmerintaa. KAUPPANEUVOS. Mikä rinta? HILLERI. Urho Armas Hurmerinta. KAUPPANEUVOS. Hoo! Sehän on kuin kuin kuin HILLERI. Porilaisten marssi.
Sillä joka kajoaa kauppaneuvoksen härkään, hän kajoaa itse kauppaneuvokseen. Ja kauppaneuvos on yhteiskunnan hallitseva sallimus. Tähän ympäristöön, jonka ilmassa on kaikenkaltaista kouhoutta, jonka koko elämä on yhtä humaltumusta ja sitä seuraavaa jälkipäivän viettoa, viskaa kohtalo helsinkiläisen runoilijanuorukaisen Hurmerinnan henkiseksi johtajaksi, sanomalehden pääksi.
Kyllä minä käsitän, ei minulla ole ollenkaan huono pää. KAUPPANEUVOS. Poika pakana, en mä tule ja sano erinomaisen hyvä hän on pohjalta KERTTU. Sen olen jo kuullut sata kertaa. KAUPPANEUVOS. Vähän hulivili vaan KERTTU. Ja on tuhlannut paljon rahoja Helsingissä. Senkin tiedän. KAUPPANEUVOS. Mutta kunhan vaan joutuu kristilliseen avioliittoon ja saa kelpo vaimon