United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta kuinka ollakaan, lehdessään varomattomasti julkaisemallaan kirjoituksella kaupungin aktuaalisesta asemasta ja kauppaneuvoksen härästä, johon vaaralliseen kirjoitukseen hän itse ei edes ole syypää, vaan vahtimestari Hilleri, koomillisuutta ja sala-ivaa täysi deekisnero , tällä kirjoituksella hän kerrassaan hävittää kauniit pilvilinnansa: kauppaneuvosta Jehovanaan pelkäävät porvarit kääntyvätkin äkisti Hurmerintaa vastaan ja tuomitsevat häneltä viran pois.

Vai ei suinkaan Hilleri tahdo väittääkään, että minä HILLERI. En, en toki. Kyllä minä vastaan. HURMERINTA. No niin. Missä on se herra Punaparta? HILLERI. Kauppaneuvos tarkoittaa varmaan herra Hurmerintaa. KAUPPANEUVOS. Mikä rinta? HILLERI. Urho Armas Hurmerinta. KAUPPANEUVOS. Hoo! Sehän on kuin kuin kuin HILLERI. Porilaisten marssi.

POMMERI. Mikäs se oli takana kanttorilla iteaalisilla päivällisillään, jotka pitäisivät olla huomenna! Syötä nyt sitä iteaaleillasi. KANTTORI. Enpä syötä! POMMERI. Ja pormestari ja pormestarinna ovat Hurmerintaa kantaneet kämmenillään. Muka Aleksantralle mieheksi. KANTTORI. Hukka yritys. Hän naipikin rouva Danellin! PORMESTARINNA. Meidän Aleksandra ei välitä hänestä, ei ollenkaan.

KANTTORI ja POMMERI tulevat eteisestä käsikynkässä. POMMERI. No, onko nyt mielenne hyvä, kun olette saaneet koko kaupungin miten sinä kanttori sanoitkaan? KANTTORI. Blamaseeratuksi POMMERI. Ja sikaneeratuksi! Minä kysyn onko? PORMESTARI. Mekö, pormestarinna ja minäkö olemme sen tehneet? POMMERI. Kuka esitteli tänne Hurmerintaa sanomalehdentoimittajaksi? KANTTORI. Sinä, pormestari!

Näytelmän aatteelliseksi voimakeskukseksi tarkoitetulle Hillerille, joka sentään vaikuttaa kovin 'deus ex machinalta', jää voitoksi vain tuttavuus nti Salmelan kanssa, joka Hurmerintaa rakastaen on ollut tämän tukena hänen hetkellisessä vastoinkäymisessään. Tässä parodiassa on epäilemättä erittäin hyviä otteita, mutta liioittelu tekee ne tyhjiksi.

KANTTORI. Ei ollut nimeä, vaan oli niin hassusti sanottu periaatteenmiehestä kauppaneuvoksen härän edessä. POMMERI. Vai niin. Mutta Rautiaisesta ei ollut mitään? KANTTORI. Oli häneenkin sopivaa. PORMESTARI. Mutta Rautiainen puolusti Hurmerintaa. POMMERI. Tuota minä esitän, että johtokunta päättäisi KANTTORI. Mutta voidaanko mitään päättää, ennenkuin tiedetään mitä kauppaneuvos sanoo?

PORMESTARI. Mutta enhän minä, mamma, ole sanonut, että sinä sen olet hävittänyt. Minähän kysyin vain, että eikö ole ollut sopu ja rauha? Meitä ovat kaikki kunnioittaneet. Nyt ne meille nauravat vasten naamaa! PORMESTARINNA. Minä en ilkeä enää näyttäytyä omalla pihallakaan. PORMESTARI. Ja kiitä siitä Hurmerintaa, jonka sinä hommasit meille asumaan. PORMESTARINNA. Kas niin, taas minun syyni.

NEITI SALMELA vavahtaa ja jää tuijottamaan Hurmerintaa ja herkeämättä katse kiinnitettynä Hurmerintaan peräytyy askelia huomaamatta ovelle ja edelleen saliin sillä aikaa kun ulkoa ikkunan alta kuuluu voimakas laulu: Jos sydän sulia puhdas on ja mieli vakaa, pelvoton, niin yhdy meihin, tänne jää ja pyhä vanno vala tää: tää Suomenmaa mun toimeen saa, sen eestä vaan ainiaan teen työtä saakka kuolemaan!