United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !


POMMERI. Sinä Rautiainen luulet, että minä pelkään? Naatus, käske sisään Hurmerinta! HURMERINTA tulee kamaristaan, kirjoitettu paperiarkki kädessä. POMMERI. Tietääkö Hurmerinta, mikä mies minä olen? Minä olen vain värjäri. Niin, värjäri vain! Mutta tätä kaupunkia ei olisi olemassa, jos ei minua olisi. Elä sinä Rautiainen levittele silmiäsi, sillä se on tosi!

POMMERI. Ja minä olen koettanut selittää sille ja hyvällä jos pahalla muistuttaa, että se ei passaa seurassa hänen sinutella minua. Kahdenkesken kyllä saisi, vaan ei seurassa. Mutta ei se ymmärrä. PORMESTARI. Mutta minua se ei sinuttele kahdenkeskenkään ollessamme.

KANTTORI. Ei ollut nimeä, vaan oli niin hassusti sanottu periaatteenmiehestä kauppaneuvoksen härän edessä. POMMERI. Vai niin. Mutta Rautiaisesta ei ollut mitään? KANTTORI. Oli häneenkin sopivaa. PORMESTARI. Mutta Rautiainen puolusti Hurmerintaa. POMMERI. Tuota minä esitän, että johtokunta päättäisi KANTTORI. Mutta voidaanko mitään päättää, ennenkuin tiedetään mitä kauppaneuvos sanoo?

POMMERI. Mutta sinun, kanttori, olisi pitänyt olla kuulemassa, mikä se nero on! KANTTORI. Nero on timantti, säihkyvä ja välkähtelevä jalokivi. HURMERINTA. Oikein ja kauniisti! POMMERI. Se oli oikea sana! Kiitos, kanttori. KANTTORI. Mutta eivät kaikki, voimmepa sanoa, eivät monet, ja uskallan mennä niinkin pitkälle, että ainoastaan harvat osaavat erottaa oikean jalokiven tavallisesta lasista.

PORMESTARI. Niin, mutta ei minulla silti ole mitään oikeutta kieltää häntä muista toimista, jos hänellä on aikaa. POMMERI. Olkoon sitten, mutta kantaalin se tekee. Niinhän se monastikin tekee. PORMESTARI. Minä häntä varotin, ettei hän räppäisi nyt, ja hän lupasi, ettei hän maista ollenkaan. POMMERI. Minusta näyttää, että on jo maistanut. Silmät jo vilkuilivat. Saat nähdä, että kantaalin se tekee.

Tuota omituiseenko? HURMERINTA. Mies kuin sahapölkky! Sahako tuota pölkky? HURMERINTA. Mutta minä aavistan, että hän on nero! Veljellä on tarkka silmä! HURMERINTA. Harvinainen nero. Tarkkapa on silmä! HURMERINTA. Ammatiltaan hän on vain POMMERI. Värjäri vain! HURMERINTA. Nuohooja? POMMERI. Ei kuin värjäri. Värjäri toki! Värjärimestari! Santa Lucia, Santa Lucia.

Viime tulipalossa, kuka pelasti kaupungin? Jos en minä olisi omalla ekstinttorillani joutunut ajoissa KANTTORI. Eläpä nyt, Pommeri, kehu itseäsi, sillä eri mies se oli, joka pelasti kaupungin, komensi ja johti kaikki. POMMERI. Sinä vissiin? Sanopa sinä, pormestari, miten tämä tulipalo oli! RAUTIAINEN. Mutta eihän se kuulu tähän asiaan!

Pannaan tuo Hilleri! PORMESTARI. Niin todella. POMMERI. Hillerikin se ymmärtää! PORMESTARI. Mutta Hilleri ei vielä mene, ennenkuin minä pääsen kamariini. POMMERI. Mitäs minäkään täällä, minä tulen sinne istumaan siksi aikaa. KANTTORI. No mahdun kai minäkin sinne? PORMESTARINNA. Minä menen hommaamaan sitä sanaa Rautiaiselle. Mutta minkä vuoksi minua kuitenkin itkettää? Herra Hurmerinta! Mitä nyt?

Ja olisi saanut olla muitakin osakkaita. Ei olisi haitannut. Se kun ei tullut hoksatuksi sitä. PORMESTARI ja KANTTORI tulevat sisään. KANTTORI. Olisi tehty oikein julkinen kokous! Hyvää päivää! POMMERI. Päivää. No nyt kun Rautiainen tuli, niin on lainvoipainen kokous. Naatus kirjoittaa pöytäkirjan. HILLERI tulee Hurmerinnan kamarista kapsäkki kummassakin kädessä ja vaatemytty kainalossa.

POMMERI. Kahdenkesken sillä ei minulle olekaan koskaan mitään sanottavaa. Mutta annahan, kun on muita tahi niinkuin nytkin kun ollaan seurassa, niin silloin se minulle löytää asiaa myötäänsä. (Matkien.) Kuule, Pommeri! Pommeri, kuule! Sinä Pommeri! Veli Pommeri! (