United States or Brunei ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eih! Onko hän nyt kaunis? Maisteri Kessler? Uh! Joka on niin jäykkä ja ikävä, etten tiedä toista. Ossi on kovasti vilkas ja iloinen. Jospa minä en häntä tunnekaan? Kyllä varmaan Sh! Aili pysähdytti kiikkutuolin ja kuunteli. Eiköhän tule ? Ovi aukeni ja kynnykselle ilmestyi nuori komea herra vaaleassa kesäpuvussa. Se oli varatuomari Oskar Holm. Ailille kohosi puna aina ylös ohauksiin.
Yrjö on kuitenkin niin hyvä." "Mutta hän vaatii minua rakastamaan itseään, hän vartioitsee minua," kuului puoleksi kuiskaama vastaus. "Enkä minä voi sitä kärsiä. Hän on tyytymätöin minuun, ja minä tiedän, että hän tavallansa on oikeassa, mutta sitä en kuitenkaan voi auttaa. Voi, kaikkian ennen haluaisin kuolla!" "Anna, Anna, mitä tämä merkitsee! Enhän sinua enää tunnekaan!"
69 Kuultuahan koirai haukkuu, eikä aina nähtyähän. Saahan maailman asioista haastella, vaikk'ei kaikkia oikein tunnekaan. Kuuluu kurikan ääni, naulan päähän napsuttaa. Pienempikin on suuri vielä kehnompansa rinnalla. Kuuro päiveä kuluupi, hyvä hetki heijattaapi, köyhän miehen kenkiessä, vaivaisen vatustaessa.
Genoveeva sanoi vielä kerran: »Siegfried, rakas, armas puolisoni!» katsellen häntä samalla niin hellästi ja lempeästi kuin taivaan enkeli. »Etkö enää tunnekaan Genoveevaasi? Katselehan minua oikein tarkkaan! Koettele kättäni, katso sormustasi sormessani! Toinnu vihdoinkin hämmästyksestäsi! Jumala, vapauta hänet tästä kauheasta kuvittelusta!»
"Siitä saan sinua kiittää ja tahdon sinua siitä syystä oikein rakkaana pitääkin. Mutta mikä on oikeastaan nimesi? Enhän sinua vielä tunnekaan, vaikka niin ystävällinen olet." "Sano minua Georgiksi ja minä sanon sinua Friedrichiksi", vastasi Wald. "Olen nimesi nähnyt kirjoistasi." "Niin, Friedrichiksi olen kastettu, isoisäni kaimaksi", sanoi poika. "Siis nimesi on Georg?
Sanoi kerran Anja-rouva: »Kivesvaara vielä käymättä on meillä. Ehkä tänään käymme siellä.» Lausui toinen leikillään: »Ah, rouva, ette varmaan tunnekaan te tarinaa tuon Kivesvaaran harmaan. Kivesvaara ole näät ei tavallinen vuori. Vaara täynn' on saleja, vaikk' kaikki kätkee kuori. Kivesvaaraa varokaatte! Siellä siki-unta nukkuu tuhatvuotistansa jättein kansakunta.
Heillä ei ole mitään aseita eivätkä he niitä tunnekaan; sillä kun näytin heille miekkaa, he tarttuivat siihen terästä ja leikkasivat tietämättömyydessään itsensä. Rautaa heillä ei ole; heidän assegainsa ovat pelkkiä raudattomia keppejä; joillakuilla on kärkenä kalanhammas tai jokin muu.
Mutta hämmästyttävällä rohkeudella heitettiin vasten talonpoikaissäädyn kasvoja se epäluottamuksen osoitus, ett'ei se edustakaan Suomen talonpoikaista rahvasta, ett'ei se tunnekaan kansan mieltä, jonka ainoastaan tuntevat ne ja ne papit.
En muuten tunnekaan olevani yksin, kun tiedän, että sinä olet olemassa, sinä, joka olet ystäväni sanan kaikkein ihanimmassa merkityksessä. Minusta tuntuu yhdentekevältä milloin, missä ja miten pian tapaamme. Pääasiahan on, että olet olemassa.
KARIHAARA. Se tuli niinpäin, että kapteeni hartaasti toivoo neitsy Eevan lähtevän minun kanssani tanssiaisiin ja minä taas en tätä iloa itselleni soisi. PASANTERI. Selvä kontrahti, jompikumpi saa kosia, mutta ei molemmat. LETTO. Ja huomenna nähdään, kumpi. KARIHAARA. Mutta kukas tämä minun ikuinen kumppanini tahi huominen tanssiparini onkaan? Kun tarkemmin katson, niin en tunnekaan.