United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
Keskellä tätä verisaunaa ja sekasortoa oli Qventin'illä kuitenkin siksi paljon neuvokkaisuutta, että hän käsitti tämän arvoisan herran voivan olla hyvänä apuna hänen aiotussa pelastustoimessaan. Hän auttoi siis pormestarin jaloilleen ja kysyi, oliko hän haavoittunut. »En ole haavoittunut en ainakaan tiedä siitä mitään», vastasi porvari, »mutta olenpa aivan tukehduksissa.»
Larsson tapasi eteisessä sen saman örebrolaisen teurastajamatamin kunniallisen ja arvoisan aviokumppanin, joka muutamia viikkoja sitten oli tarjonnut noille kahdelle pakolaiselle yösijaa huoneessaan.
Olihan hän itse vielä nuori eikä minua paljoa vanhempi, ja kuitenkin tuntui minusta ikäänkuin olisin seisonut ylevän, arvoisan henkilön edessä, jolle minun tuli syvästi kumartaa. Jotain senkaltaista tunsin minä tänäänkin nuoren Hans Nilsen Fennefos'in puhuessa. Ei sitä ole kieltämistä: hän on oikeassa, ja ensimmäinen rakkaus on meissä laimeentunut."
Ja nyt, mitä minulla nyt onkaan tehtävä, vanhana krenatöörinä, Ranskan armeijan entisenä urhona? Saatatteko sanoa mitä? Kuulkaahan, ei muuta kuin pyytää arvoisan Englantilaisen ystäväni osoittamaan se kunnia että hän tyhjentää kanssani pullollisen sampanjaa ja kuohuvilla sarvilla juo onnettaren maljan, ennenkuin eroamme." "Verraton urho! Hupainen vanha krenatööri! Sampanjaa, tietysti!
"Vainaata kaipaa," lisäsi sananlennätin, "yksi ainoa lapsi, rakastettava ja sievä oppilas koulussamme, josta meidän on kiittäminen arvoisan Mac Snagleyn väsymätöntä harrastusta."
Se on liikaa kohteliaisuutta arvoisan emäntänne puolelta, ja minä annan sille sen arvon kuin tuleekin. Lausukaa hänelle kunnioittava tervehdykseni. Mikä on arvoisan emäntänne nimi? Mikäkö on hänen nimensä? Häntä puhutellaan armolliseksi neidiksi. v. Ja hänen sukunimensä? Sitä en ole vielä sattunut kuulemaan, ja minun asiani ei ole sitä kysyä.
Muutoin, siellä ei muita käynytkään kuin nuo kolme muskettisoturia; he olivat etsiskelleet kukin tahollansa, vaan eivät olleet mitään löytäneet, eivät mitään keksineet. Athos oli käynyt kyselemässä itse herra de Tréville'ltäkin, joka seikka, tuon arvoisan muskettisoturin tavallisen äänettömyyden tähden, oli suuresti hänen kapteeniansa kummastuttanut.
Mut ennen muuta selittäkää, herra, tapaus moinen olettamus onko vai tosiseikka? Toisin sanoin: tuota vain kuvailetteko, vai tapahtunut niin onko, yhä tapahtuuko niin? RISTIRITARI. Ma luulin yhdentekeväksi sen, arvoisan isän mieltä vain kun kuulla ma halusin. PATRIARKKA. Vai yhdentekeväksi? Kas niinpä ihmisjärki ylpeä erehtyy hengellisiss' asioissa. Ei suinkaan!
Tuolla näkee hän oman arvoisan tätinsä, ennen niin ylpeä aateluudestaan istuvan maitokuorman päällä; täällä piiskaa hevoishuijari hänen omaa uljasta "Veikkoaan", ja tuossa hän tunsi sen ihan tarkkaan on hänen oma kirjoituspöytänsä myytävänä. "Mitä tämä meriksee!" kiljasee hän. "Kenen luvalla olette minun kirjoituspöytäni tänne tuoneet?"
Rouva Coquenard tuli siis ylikerroksen ovesta samaan liittoon, kuin hänen vieraansa kävi sisään ulko-ovesta, ja tuon arvoisan naisen tulo pelasti Porthoksen sangen tukalasta tilasta; kirjurit olivat näet uteliaan näköisiä, ja kun hän ei oikein tiennyt mitä ajatella tuosta omituisesta miesjonosta, seisoi hän mykkänä heidän edessään.