United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivän raukenevaa hohdetta vasten ne näyttivät puistokujalta, missä vainajien henget kävelevät tahtoessaan nähdä auringon vaipuvan meren syliin ja kuunnella raskasmielistä iltatuulta, yön edeltäjää. Korkeiden runkojen hämärästä pilkotti heleitä, nuppunsa saaneita pensaita, ikäänkuin uteliaita neitosia jättiläisten maassa.
Ne lehdet, joita viinitarha kasvaa ijäisen Viljelijän, mulle kalliit sikäli on kuin Hältä niiss' on hyvää.» Ma vaikenin, ja kautta taivaan kaikui suloinen laulu; Valtiattareni mukana lauloi: »Pyhä, pyhä, pyhä!» Kuin valon sattuessa tuiman herää mies vuoksi silmäin kyvyn, kääntyväisen päin hohdetta, mi kalvosta käy kalvoon,
Vieno, syvä haaveellisuus, joka oli hänen olentonsa perussävel, tuli hänen uuden henkisen elämänsä kautta esiin ja loi siihen runollista hohdetta. Kun hän ensi kerran kääntymyksensä jälkeen astui kirkkoon, vaipui hän hurmaantuneena korkean holvin jaloon tunnelmaan ja virsi tuuditti hänet suloisiin, äärettömiin unelmiin.
Ihana neitonen istui vähäisessä kammarissaan yöpöydän ääressä, yllään valkoinen, pitseillä reunustettu yöpuku, josta kauniit pyöreät olkapäät pistäysivät lampun valon hyväiltäviksi. Niiden lumivalkoista hohdetta lisäsivät mustat silkinhienot hiukset, jotka hajallansa, aaltoilevina valuivat alas lumivalkoiselle puvulle. Hänen poskensa olivat kalpeat.
Ja pikkuinen, yksinkertainen lyhty tuolla matkan päässä paalun nokassa levittäisi hempeätä hohdetta jumalanäidille vesillä. Tämä oli Venetsian yö myöskin. Hänen teki mieli jäädä niin, jäädä tänne saarelle vanhusten luo vuokrata itselleen asunto tässä luostarisopukassa ja tehdä vakavasti työtä, rauhassa, "pyhässä yksinkertaisuudessa".
Täysi kuu, mutta suuria pilviä taivaalla, jossa vaihetteli valoa ja varjoja, taivaansiniä ja smaragdi-harmaata, punertavaa hohdetta ja tähtiä. Silloin tällöin, kun kuu tuli näkyviin, se oli veripunainen.
Alma hiukkasen hymyili. »Tahdotte vaan lohduttaa minua tuolla.» »Ei, oikein totta. Musta sametti korottaa teidän hiviönne hohdetta. Ja muhvi ja talvihattu, sieluni kautta, te olette komea.» »Mutta sopiiko nyt tuota kaikkea sanoa noin suoraan?» »Miksei sovi, kun se on totta? Ettekö ymmärrä mistä syystä naiset teitä panettelevat? Kateudesta, ei mistään muusta.
Melkein koko illan oli Bengt Esterin seurassa; hänet oli vallannut jonkunlainen väliäpitämättömyys, hän heitti pois kaiken varovaisuuden, sulki silmänsä menneisyydeltä ja tulevaisuudelta ja nautti täysin siemauksin hetken hurmauksesta. Eikä Ester liioin voinut tunteitaan peittää; ihmeellinen onni, joka hänessä vallitsi, valoi lumoavaa hohdetta hänen kauniille kasvoilleen.
Laineet murtavat valon ja hajoittavat sen pirstaleiksi, joista muodostuu leveä tie häikäisevää hohdetta. Etsin aina uutta huomattavaa ympäristöstä. Pidän kiinni tielleni sattuvista kuvista ja vedän ne kuin verhona kaiken entisen eteen. Jokainen uusi näköala on kuin hieno huntu.
Tytöt katselivat mielihyvällä valkoisia jalkojaan, joiden hohdetta hienot, siniset suonet vaan lisäsivät. »Ja tiedättekös, mitä vielä teemme?» Betty oli oikein vallattomalla tuulella. »Nooh?» Olga ja Hanna odottivat silmät pyöreinä uutta ehdotusta. »Leningit otamme pois päältä ja kävelemme alushameessa.» »Oletkos hullu?» »Betty, mitä ihmettä sinä » »No, entä sitten? Kuka meitä täällä näkee.»