Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Ja niinkuin olin aina rakastanut suoraa ja suurta, niin minä ajattelin kuokituttaa pelloksi koko metsäalan kahden viljelysryhmän välillä, samaan linjaan ojittaa kaikki suureksi pelloksi, ettei sen ääreltä silmä toiseen ääreen kantaisi. Tätä tarkoitusta varten aijoin hävittää tieltäni järjestään kaikki metsäsaran torpat ja panna niiden peltotilkut yhteen taloon viljelysten kanssa.
Kun Timo Terhakka ja Törsövän Taneli olivat Onkamojoen veteliköistä heinät haravoineet ja kuivalle nurmelle levitelleet, tulivat hekin muiden luo työhön ja toivat terveisiä Tuonelan joelta ja toisen maailman ääreltä. Silloin tällöin löytyi haravoidessa mehiläispesä ja onnellista löytäjää ympäröitsi silloin lähelläolijat.
Ja ainut muistomme se hurma ois, kun saisi meri, illan-päilyväinen; se kultalangat välillemme lois, kun eri maailmoihin tuutis pois jo meidät hämy, yössä häilyväinen. Elokuun virsi. Ilon rohkeus, sieluni, puuttuisko sulta ? Et ole sa maata, oot auringon tulta. Surus ääreltä nouse, suo kunnia sille: elouhrina uhraa se taivaisille!
Huvimatkailijoita on siellä myös runsaasti, mikä miltäkin maailman ääreltä. Matkamme vuoren juurelta tänne ylös, 11 kilometriä pitkä, on kestänyt puolitoista tuntia. Täällä huipulla olemme nyt 1800 metriä eli lähes kaksi virstaa merenpintaa korkeammalla. Niin korkealla emme ole milloinkaan olleet. Kylmältä tuntuu täällä, vaikka on keskikesä.
Päin taivaankantta nousee ylös uhrisavu pyhä ja avaruuteen jäljettömiin haipuu, ja uudet uhrit vaatii Henki tuntematon yhä ja tuhannet sen alttarille vaipuu. Ja uhriksensa poikaa, naista, miestä sekä lasta tuo vaatii Henki, niin on aika luullut mut tehtaan uunin ääreltä ja pyörän pauhinasta soi huokaukset, joit' ei kukaan kuullut. Katulyhty
KANSA: Sitten? 2:NEN PAIMEN: Kun toinnuimme, kadonnut kaikki oli. Taivas musta, maa pimeä. Kauvempata ääreltä kedon kajasti vain kuin pienen liekin pilke. Sitä kohden me kulimme. Kun tulimme sen sinisen sillan päähän, joka vie Ruotuksen talohon, tuli Väinö vastahamme. KANSA: Väinökö? Näitte väärin? 2:NEN PAIMEN: Varmasti näimme. Emme tuota ensin uskonehet.
Mutta hetken kuluttua hymyili hän taas puoleksi ystävällisesti, puoleksi pilkallisesti ja sanoi: "Mitäpä minä noista rikkaista ja isoisista talontyttäristä." "Enkös sitä arvannut", vastasi Kaisa äreästi surisevan rukkinsa ääreltä. "Kyllähän tuota sopi tietää." Lauri hymyili taas ja lisäsi: "Jos jonkun pitää tuleman Uotilan emännäksi, kenties tahtoo Liisa itse siksi ruveta."
Ylös, läpi silmieni kyynelvirran, minä katsahdin pyhään mieheen, ja hän katsahti minua, niinkuin kirkas taivas satavan pilven ääreltä meihin katsahtaa, lähettäen toivon valoa. Niin katsahti hän, ja hänen poskensa hohtivat kuin tulinen hiili.
Yksilöllisyyden uusi tunne heräsi hänessä; sama, joka ennen oli vain itsesäilytyksen hämäränä vaistona hänessä esiintynyt; heräsi synkkänä, peljättävänä, onnettomuutta uhkaavana niinkuin ukkospilvi helteisen taivaan ääreltä kantaen helmassaan surmaa ja rankaisevia salamoita. Jos hänellä olisi ollut ase, hän olisi lyönyt. Jos hänellä olisi ollut pyssy, hän olisi ampunut.
Eikä sitä tarvittukaan, Kari ymmärsi häntä kuitenkin. "Ei, ystäväni, se on kuolema," kuiskasi Kari lempeästi. Silloin Olli katsoi häneen vakavasti, sitten sulki hän silmänsä ja hänen kasvonsa osoittivat kovaa tuskaa, se oli kiertokasvi joka katkesi! Ja nyt Kari nousi vuoteen ääreltä ja hoiperteli kirstun luo, jonka kanteen oli maalattu kukkia.
Päivän Sana
Muut Etsivät