Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Sanopa nyt miten hyväsi, vaan jos hupiset joutavata, niin suutun sinuun iäksi. Poika vain nauroi ja meni. Hintti kääntyi muuanne ja huokasi: Voih! kun pitää ihmisen olla niin tyhmä, ettei osaa kirjoittaa. Matti oli saanut tiedon. Vai nyt käymään, ajatteli hän itsekseen kävellen tuvan lattiaa.
Voih, voihkaa, Troia! PRIAMUS. Mikä tuskan huuto? TROILUS. Kyll' äänen tunnen: hullu sisaremme! Voih, voihkaa, Troia! HECTOR. Se Cassandra on. CASSANDRA. Voih, voihkaa, Troia! Tuhat silmää mulle, Profeetallisin kyynelin ne täytän! HECTOR. Vait, sisar, hiljaa! CASSANDRA. Pojat ja immet, miehet, raihnaat ukot, Avuton lapsuus, joka vain voi huutaa, Lisätkää parkunaani!
"Voih, kuinka sinä olet kummallinen", sanoi Miina ja heitti ristirantuisen huivin kaulaansa, kaappasi seinämältä airon, jossa uusi hankavitsa oli kiinni, ja juoksi ruoka-aittaan. Heti tuli hän sieltä täysi piimäleili kädessä, huusi pirtin ovelta sisään: "
Maksakaamme Jo vastaisesta voihkeest' osa pois! Voih, voihkaa, Troia! Totuttele itkuun! Kukistut, Troia! Kaadut, Ilion! Tuo kekäleemme, Paris, polttaa meidät. Voih, voihkaa! Helena on meidän turma. Voih! Helena jos jää, vie Troian surma! HECTOR. No, nuori Troilus, eikö sisaresi Kamala ennushuuto hiukan karmi Sun tuntoasi?
Ja sitten vielä järven toinen ranta kuiskasi niin armaasti: ah! Niin ihanata oli tuo maisterin mielestä, että hän olisi kernaasti tahtonut olla koko ikänsä metsässä, katsella salaa kaunista Dianaa ja kuulla sen huutelevan: ah! Kului muutama silmänräpäys, niin jo äänsi neitonen; "Aih!" Ja kun vielä silmänräpäys oli kulunut, niin häneltä kuului: "Voih!"
Luuletko sinä jumalaton minua noidaksi?" lausui Sikke-muori loukatun äänellä. "En minä, Luojan kiitos! taikoja tee, enkä loihtia osaa! Siunaa nyt vaan koreasti itsesi, tunnusta syntisi ja anna henkesi Herran haltuun," lisäsi hän, osottaen kepillään korkeuteen. "Eihän minulla tietääkseni muita niin pahoja syntejä, ole, kuin kuin voih, miten se on vaikeaa," huokaili Anni ja tillahti taas itkuun.
Mutta sitten sanoit ehtoolla ennen kuin läksit, muistathan? että semmoista ei kukaan voisi salata kaiken ikänsä, ja että oli petos koettaa jotakin sellaista ja ett'et koskaan tulisi antamaan sitä anteeksi. Se oli elämäni katkerin hetki, voih, en tiedä mitä olisin kantanut ja kärsinyt saadakseni vain olla sitä mainitsematta.
Mitä se haittaa? Mitäkö haittaa? Niinhän sinä nyt sanot, kun olet suuressa talossa, vaan mitäs meillä on. "Suuressa talossa", toisti Viija. Sinä luulet aivan varmasti, että minä sitä oikealla onnen kukkulalla seison. No, hyvänen aika, mitenkäs muuten. Voih! huokasi Viija pienellä pään pyörähdyksellä. Kertoisinkohan minä sinulle kaikki ajatukseni.
»Juu, juu, herra vallensman, seipäällä päähän, seipäällä päähän että veri roikasi kauvas!» vakuutti Uusi Hellberg, päätään nyökyttäen. »Juuri niin, uih, voih. Pankaahan kiljaan, uih, voih»! lisäsi Jukke. Nimismies kirjoitti kaiken tämän ja kääntyi kysymään lisää, mutta Jukke pelkäsi, että jos ei nimismies kirjoittane kaikkia, niin muistutti: »Tuliko se kiljaan, voih, uih?»
Mutta nuo koivut tuolla, ne vaan vilkuttelevat ja meinaavat että: oikein teitte, mitä te siellä kammarissa aina istutte, täällä on paljon hauskempaa. Ja nuo mansikkakukat sanovat: tulkaa vastakin, tulkaa vastakin. Hilma kulta, voih ! Mikä sinun on? Minä olen niin onnellinen, niin onnellinen, etten tiedä, mitä teen. Tahtoisin itkeä. Naura ennemmin. No niin! Nauretaan yhdessä. Ha, ha, ha, ha!
Päivän Sana
Muut Etsivät