Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
VIKTOR. Sinä olet mieletön. Ajattele, jos joku sattuisi tulemaan. SYLVI. Mitä se tekee? Ja voimmehan vaikka lukita ovet. Nyt voit olla huoleti siitä asiasta. Kuka meistä ensin rupeaa sokoksi? Minäkö? VIKTOR. Kernaasti minun puolestani. SYLVI. No, sido sitten huivi, ole niin hyvä! VIKTOR. Vedänkö liian kovaan? SYLVI. Eikös, vain! Luuletko, että minä näen, vai ? VIKTOR. Jahka koetetaan.
VIKTOR. Olihan niitä muitakin leikkiä. Viides pyörä vaunun alla, vedä verkaa, ja mitä ne kaikki lienevät olleet. SYLVI. Ja pallosilla ja muorinpataa ja piilosilla. Tuskinpa vaan muilla lapsilla olikaan niin hauskaa kuin meillä. VIKTOR. Varsinkin pyhinä ja lupapäivinä. SYLVI. Entäs loma-aikoina sitten? VIKTOR. Niin, loma-aikoina! SYLVI. Mutta sitten sinä matkustit pois ja kaikki sai surkean lopun.
Mutta minä tulin outoon paikkaan, näetkös, sain uusia toveria ja niin pois päin SYLVI. Etkä silloin enää huolinut muistella vanhoja. Minä raukka kuljin täällä sillä aikaa ja ajattelin sinua niin uskollisesti. VIKTOR. Vai teit sinä niin, Sylvi? SYLVI. Ihan totta. Sinähän olit minun paras ystäväni. Mutta sinä et varmaan ole koskaan pitänyt niin paljon minusta kuin minä sinusta.
SYLVI. Oi, kuinka siellä tulee hauska! Niin jumalattoman hauska! Minä otan morsiuspukuni niin, tiedätkös, morsiuspukuni se kuuluu sopivan minulle erinomattain. Hyvä, rakas Viktor, näin iloinen en minä ole ollut sitten kun sinä viimeksi olit täällä, kuusi vuotta takaperin. Uskotko? VIKTOR. Enpä oikein. SYLVI. Maltapas kyllä minä opetan sinut epäilemään.
"Muotien syntyperää kysellä on sama kuin tiedustella mihin kaikki nuppineulat joutuvat", lausui Fasani. "Ajatelkaa vaan niitä tuhansia, miljoonia nuppineuloja, joita joka vuosi käytetään, eikä ainoakaan niistä kulumalla kulu. Mihin ne kaikki joutuvat? Luulisi jossain löytyvän nuppineula-kaivoksen. "Viktor Hugo sanoo että ne keräyvät Pariisin loakkoihin", lausui Jenny.
ALMA. Jotakin, jota sinä tahdoit peittää. Viktor, Viktor, sinulla on paha omatunto VIKTOR. Vielä vain! Mutta sinä olet aina niin turhantarkka. Teet kissasta karhun ja säikähdytät itsesi aivan hukkaan, tyhjänpäiten. Mitä nyt sitten oikeastaan on tapahtunut? Sylvi ja minä olemme puhelleet toistemme kanssa siinä kaikki. ALMA. Sinä olet sanonut hänelle asioita, joista et voi vastata.
Joka on niin koketti ja inhoittava, että häntä tuskin viitsii katsoa. Ei, häntä minä toki suvaitsen kaikkian vähimmän. AKSEL. No, sano sitten itse. SYLVI. Kyllä minä tiedän yhden, josta pidän enemmän kuin kestään muusta. Mutta se on eräs herra. AKSEL. Herra ? SYLVI. Viktor Hoving, arkkitehti. Kyllä sinä hänet tunnet. AKSEL. Enpä oikein. Hän kun vasta nykyjään on tullut paikkakunnalle.
Minä rakastan sinua niin kiihkeästi, niin tulisesti, ett'en enää voi itseäni hillitä. Elä tuomitse minua liian ankarasti, Sylvi. SYLVI. Oh Viktor ! VIKTOR. Tiedän kyllä, että minun olisi pitänyt vaieta. Ei ilmaista tunteitani, vaan tukahduttaa ne väkipakolla. Mutta minä en voinut ne saivat minusta vallan. Sylvi nyt tiedät, kuinka minun on laitani. Tee minulle, mitä tahdot.
VIKTOR. Elä leiki tulen kanssa! SYLVI. Mitä sinä tarkoitat? En totisesti ymmärrä, en luotua sanaa. VIKTOR. Etkö ymmärrä? No hyvä! En minäkään tahdo häiritä sinun rauhaasi. Taivas varjelkoon! SYLVI. Vai niin! Sinä aijot ruveta tässä salaperäiseksi! VIKTOR. Ei, ei, ei se ollut mitään. Ei kerrassa mitään. Minä minä tahdoin vaan tehdä sinut uteliaaksi. SYLVI. Eläpäs valhettele, kuule!
SYLVI. Ei, hyvä, rakas rouva Hake, menkää nyt jo. Minä en voi nukkua hetkeäkään sitä ennen. Menkää nyt ! ROUVA HAKE. Odottakaa ääniä kuuluu tuolta alhaalta . Ehkä siellä on joku, joka aikoo tänne? SYLVI. Viktor ? ROUVA HAKE. Ei tarkastaja ja kaksi naista en voi vielä nähdä heidän kasvojaan. Nousevat parast'aikaa portaita ylös. Nyt kääntyvät tänne päin. Oikein!
Päivän Sana
Muut Etsivät