United States or Germany ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tule, sanoi Paul, lähtien kirkolle päin, nyt on lauantai-ilta, ja silloin on kylän poikien tapana olla pallosilla kirkonmäellä. Kohta seisoivat he kirkon läheisyydessä laakson rinteellä, jossa oli nuorison tavallinen leikkipaikka; mutta leikkivien sijasta olikin siellä nyt kahteen- tai kolmeenkymmeneen nouseva parvi kylän asukkaita, jotka tavallista aikaisemmin olivat jättäneet työnsä.
Rouvasväkeä koreissa vaatteissa käyskentelee herrain kanssa käsikkäin puutarhassa. Siellä on vieraita. Niiden pikkupojat ovat pallosilla maantiellä aittojen edessä. Minun tekisi usein mieleni mennä sinne niittyjä myöten ja haan läpi katsomaan aidan raosta, sillä siellä on kesy kurkikin, joka koikkii pihamaalla, mutta en saa, sillä ne ovat suruttomia ja me olemme heränneiden ihmisten lapsia.
Athos pyysi d'Artagnan'ia tulemaan mukaan ja vaikka hän tosin ei osannut palloa heittää, kun ei ollut koskaan semmoisessa leikissä ollut, noudatti hän kutsumusta, kun ei tiennyt mitenkä muutoinkaan saisi aikansa kulumaan kello kahteentoista asti, koska kello oli vielä tuskin yhdeksää. Nuo kaksi muskettisoturia olivat jo saapuneet paikalle ja olivat siellä parhaillaan kahden kesken pallosilla.
VIKTOR. Olihan niitä muitakin leikkiä. Viides pyörä vaunun alla, vedä verkaa, ja mitä ne kaikki lienevät olleet. SYLVI. Ja pallosilla ja muorinpataa ja piilosilla. Tuskinpa vaan muilla lapsilla olikaan niin hauskaa kuin meillä. VIKTOR. Varsinkin pyhinä ja lupapäivinä. SYLVI. Entäs loma-aikoina sitten? VIKTOR. Niin, loma-aikoina! SYLVI. Mutta sitten sinä matkustit pois ja kaikki sai surkean lopun.
Avonaisilla paikoilla taas vilisi iloisia, kirjavia, huokeahintaisia pukuja: täällä oltiin pallosilla, tuolla leikittiin sokkosilla ja tuossa pistettiin äkkiä katrilliksi pensaston ta'a kätkeytyneen ja näkymättömän orkesterin soiton mukaan.
Ja sitten hän pyörii myllynä kantapäillään, kädet siipinä, hame kellona hulmuten, ja minä myös, ja me pyörimme niin kauan, että kaadumme. Ja sitten me olemme pallosilla pihamaalla ja se päivä menee kuin ryöppy, kunnes hänen äitinsä huutaa hänet lehmitarhaan ripsumaan. Me ripsumme yhdessä, toinen toisella puolen lehmän. Sitten Johanna lypsää oman nimikkolehmänsä ja minä ripsun.