Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
VIKTOR. Elä leiki tulen kanssa! SYLVI. Mitä sinä tarkoitat? En totisesti ymmärrä, en luotua sanaa. VIKTOR. Etkö ymmärrä? No hyvä! En minäkään tahdo häiritä sinun rauhaasi. Taivas varjelkoon! SYLVI. Vai niin! Sinä aijot ruveta tässä salaperäiseksi! VIKTOR. Ei, ei, ei se ollut mitään. Ei kerrassa mitään. Minä minä tahdoin vaan tehdä sinut uteliaaksi. SYLVI. Eläpäs valhettele, kuule!
"Joku salainen ääni sydämessäni todistaa minulle, että saan hänet kumminkin vielä kerran nähdä, ennen kuolemaani". Ja koko Kautokeinon seurakunta uskoi tämän vakuutuksen yhtä lujasti kuin hänkin. Lappalaiset olivat osallisina hänen ikävöidessänsä ja hänen lohdullisekkaassa viisaudessansa: "sillä", sanoivat he, "sisällinen aavistava ääni ei valhettele koskoinkaan".
"Minä tulin tänne keventämään sydäntäni. Se on nääntymäisillään surusta. Oma lapseni elää enkä saa häntä tyköni, en saa häntä edes lapsekseni kutsuakaan". "Mitä kuulen?" huudahti Luopion emäntä. "Onko siis mitä perää siinä kulkupuheessa, että Valpuri olisi lapsesi?" "Jumala tuntee, etten minä siinä asiassa valhettele", sanoi leski ja rupesi itkemään.
Mutta ennenkuin näytän toteen, etten valhettele enkä laske leikkiä, tahtoisin sinulta kysyä: Minkä puolesta tämä mies, tämä pitkä niminen Publius Cornelius Scipio Nasica, hänen patrisi-ylpeyttään lukuun ottamatta, on parempi kuin kuka kaunis soma vartaloinen ja päättäväinen Makedonialainen hyvänsä teidän henkivartija joukostanne?
Jos minä nyt tuon miehen kanssa astun alttarille ja pappi minulta kysyy: rakastatko sinä tätä miestä? Enkö valhettele jos sanon: rakastan? Eikö se olisi rikos sakramenttia vastaan, ihmiskunnan pyhintä laitosta vastaan? En! En! MAHLOW. Musertakaa pääni, te onnen käärmeet! Hävittäkää, murtakaa minut sillä kaikki on minun jättänyt! 14:s Kohtaus. Entiset. Ernst.
Ettekö siis tiedä mitä lord Winter minulle aikoo? En. Mahdotonta! Te, hänen uskottunsa! En koskaan valhettele, rouva. Oh, hän ei sitä niin paljon peittele, ett'ei sitä voisi arvata. Minä en koeta arvata mitään, rouva hyvä; minä odotan kunnes minulle uskotaan asioita, ja paitsi mitä lord Winter on sanonut minulle teidän kuullen, hän ei ole minulle mitään uskonut.
Ei, sitä hän ei voi olla Amalia saattaa kyllä liiotella, mutta ei hän toki valhettele ja minkätähden Aksel muuten niin itsepäisesti salaisi eilen-iltaista olopaikkaansa, ellei Anna minulle palanen liitua, että saan vetää suuren ristin seinään BERTHA. Aksel, saatatko vielä leikkiä laskea. AKSEL. Mitä nyt? Ahaa, jopa muistan: sinulla oli jotakin sanottavaa minulle.
Mutta saattaisithan sitä ajatella, Alfhild". Alfhild seisoi ja väänteli sormiaan; hän oli niin levoton, ett'ei pystynyt selvästi ajattelemaankaan. Niin, saattoihan sitä aina tuumata. Puheet Alfhildistä ja Knutista tulivat vanhan Åsbjörninkin korville. Mutta ei hän tahtonut niitä uskoa. Hänellä on niin rehelliset silmät, arveli hän, eikä silmät koskaan valhettele.
Ei, niin ei valhettele luonto, niin ei Jumala töissään riitele! Pois menkää! Pois, veli! Sappeani säästäkää! MUNKKI. Niin, menen menen mieluummin kuin tulin. Vain anteeks anon, herra. Meidän munkkein päämiehiämme tulee totella. RISTIRITARI sekä DAJA, joka on jo kotvan katsellut ritarin matkan päästä ja nyt lähestyy häntä. DAJA. Ei munkki hänen luotaan näyttänyt hyvillä mielin lähtevän.
Vaikk' alla vuorten ja maan perustusten Hän ois, ne murtaisin ja hengelläin Sydämen kuolleen henkiin virkistäisin! Vait! ettei voimat viimeisetkin haihdu, Jotk' alta hulluuden ja murheen olen Täks hetkeks säästänyt. Siis jatka, lausu Isäni nimi, että sointu sen Mua virvoittaisi! Ethän valhettele! Ei piru tekis niin! Mun näköiseni Jos valhe on, niin valhetta on totuus.
Päivän Sana
Muut Etsivät