United States or Ukraine ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten kun hän nyt oli saanut kuulla niitä taruja, joita juteltiin kummituksesta siellä, nuhteli hän kansaa sen taikauskosta ja muistutti siitä, että Jumala suojelevalla kädellään kaikkialla varjelee ihmisiä, sekä rauhallisissa kodeissa että kolkossa korvessa, ja kysyi eikö kukaan läsnäolevista uskaltanut tulla häntä kyyditsemään. Kaikki olivat ääneti ja katselivat epäillen toisiinsa.
Ja Hornan lippu ristin vieres liehuu, Ja viirin musta pilkku himmentää, Ja lemmen neste Herran kalkis kiekuu, Ja Hornan teltta kuorin pimittää. Vaan teltan yli huutaa huuhka musta. "Meit' uskon voima pahast' varjelee!" Vaan hän ei huomaa, miten teltan suusta Its' Hornan henki ilkkuin katselee. Kahden vaiheella.
Hän hymyilee, puree kovasti mustaa leipäänsä; katsahtaa taivaisin ja meren ulapalle. Hän säilyy. Meren ja taivaan herra varjelee hänen. Niinpä vuorelainenkin tupansa rakentaa synnyinseudulleen, ja tahtoo tulla haudatuksi sen viereen, vaikka vuoren putoamaisillaan oleva lohko olisi kuinka peloittava ja keväimen ja syksyn lumivyöryt kuinka kammoittaisivat.
Antti isäntä lohdutti itseänsä sillä että: oli kuolemalle määrätty. Mutta meidän täytyy lisätä: liian raskas työ kuoletti Elinan. Liiallinen työ on kovin vahingollinen etenkin naisille, mutta liiallinen laiskana-oleminen samaten, keskitie on tässä kohden sekä ruumiille että hengelle terveellisin, varjelee meitä sairaudesta ja pidentää ikämme.
Se helpottaa työtä ja varjelee sydäntä pahoista ajatuksista ja kiusaajan ahdistuksista". Kohta sen jälkeen sisaret veisasivat hiljaa ja puhtaasti erästä virttä, jota tiesivät äidin rakastavan: "Sun porttis, oves avaja, Kanss' nöyräst' itses' alenna, " Kun Henriette ei muistanut sanoja, hyräili hän kunnes muistuivat mieleen jälleen.
Kuinka ihmeellisesti tupakka varjelee kaikista taudeista, ja kuinka pian ihmiset kuolevat, elleivät saa tupakkaa, niinkuin näet minun onnettomasta veljestäni. Jos Eeva olisi Aatamille antanut tupakan eikä omenaa, emme kuolisi koskaan.» Silloin minä panin tupakan ja elän vielä. Yksinpuhelu siltä ajalta kun viinanmyynti pullottain kiellettiin. Me olimme kahden kesken, minä ja viinapullo.
Kaikki, kaikki maksetaan, ei kukaan ihminen kaupunnissa voi kehua, että hänellä on penniäkään meiltä saamista. MARIA. Mutta kuka minua varjelee, ollessani yksinäni? Isä John ei ole enään täällä talossa! Tiedäthän melkein joka tiellä, jota minun käymän pitää, kahden nuoren miehen minua vainovan ja tarjouksillaan loukkaavan. ERNST. Ja kuitenni kysyn sinulta: eikö minun täydy?
Tuntui niin hyvälle ja viehkeälle ja mielessä pyöri jotakin: kyllä Jumala varjelee Elsan. Tuntui kuin joku muu olisi sen hänelle vakuuttanut. »Ei Tolonen ole mikään paha mies. Päinvastoin hän on hyvä», rupesi hän selittämään Elsalle. »Vaan onhan se linnan lukkari?» »No mitä pahaa siinä on. Tolonen käy noille raukoille lohdutusta tarjoomassa, kun sunnuntaisin laulelee heille virsiä.
Voisiko hänenkin tyttärelleen käydä noin, vaikka hän uskoisi Jumalaan, uskoisi niin vakavasti kuin on uskonut, että hän varjelee Elsan? Ei, se on mahdotonta! Mutta mahdottomalta se ei tuntunut sittenkään. Ja murhe syöksyi mieleen, ajatellessa, että turvaa ei olisi tuossa uskossa. Aamulla ihmetteli hän heikkouttaan tuntiessaan taas entistä varmuutta.
Toivomme kuitenkin, ett'ei tässä huhussa ole perää, että Herra Jumala varjelee valtakuntaa semmoisesta onnettomuudesta". j.n.e.