United States or Saint Pierre and Miquelon ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mun ympäröi, kun muistan sun, kuin välke kuutamon, niin tyyni rauha täyttää mun ja olo outo on. Niin olenko sun menettänyt, sun, sydämeni kaivatun? On korvani mun säilyttänyt sun sanasi ja äänes sun. Kuin vaeltaja pilven alta vain kiurun laulun kuulla voi, mut etsii turhaan taivahalta hän laulajaa, jonk' ääni soi, niin kenttää, tietä, metsänrantaa ma seuraan katsein harhaavin.

Tässä juhlallisessa tilassa kerrottiin monta kummallista ja hupaista satua ja juttua, joista useita olen unhottanut, mutta yksi niistä pystyi erittäin mieleeni, ja minä tahdon koettaa sitä juttelemalla huvittaa lukijoitani. Satu prinssi Ahmed Al Kamel'ista eli rakkauden pyhiin vaeltaja.

Ja tallell' että siemen ois, Kun päivä taaskin voittaa Ja lämpii maat ja mantereet Ja suuri suvi koittaa. Liitto 1902. Kultainen kotiliesi, Sinulle laulelen, Taivaisen tulen suojus, Pyhäkkö rakkauden! Kun vaeltaja kaukaa Sen loimun havaitsee, Iloiten, laulatellen Hän tietään astelee. Kun työstään väsyneenä Koteutuu peltomies, Lämpöisen sylin hälle Levittää kotilies.

Hirveitä huutoja alkoi kuulua Raatihuoneesta. Torilla ja läheisellä kadulla kansa nosti kumean murinan. Vaeltaja ei kuitenkaan vielä voinut tointua hämmästyksestään. "Kuinka!" hän kertoi, "mitä kuulen! sellaisesta syystä siis koko tämä kansan paljous..." "Sen vuoksi ja osaksi myös burgundilaisen sodan vuoksi", Juha vastasi, "vaan etenkin ja pääasiassa juuri tuon sääntö-riidan vuoksi."

Ikäänkuin saman voiman vaikutuksesta nuo kolme Berniläistä heittivät liikahenkilöön yhtäläisen katseen, joka ei suinkaan ollut rohkaisevimpia. Sitten vihdoin teurastaja Hohenlock vastasi: "Noh! piru vieköön! se on tapojen sääntö." "Mitkä tavat?" vaeltaja hyvin kohteliaasti kysyi. "Huonot tavat", Kirschoff hampaiden välistä murisi; "ne, jotka ovat rikos kansaa, rikos Jumalaa vastaan." "Ohoh!"

Kun joku vaeltaja kulki ohitse tuolla alhaalla laaksossa, niin hän aatteli: on mahdollista että se on hän, ja huimaava ilon tunne valloitti sydämmensä sitä aatellessa, jos kohta hän ei voinut eroittaa muuta, kuin tuon ihmis-olennon, joka tuskin oli näyttelykaapin pieniä kuvia isompi.

Koko maisema on niin hyvin viljellyn ja varakkaan näköistä, että vaeltaja kummastellen kysyy, onko Luojan tarkoitus se, että rauha niittäköön, missä sota on kylvänyt.

"Isä", novitio lausui häntä tervehtien, kädet ristissä rinnalla, "täällä on vaeltaja vieraalta maalta, joka haluaa teidän kanssanne puhua ... ja vieläpä juuri veli Starck'ista." Abbati oli nostanut päänsä ylös; hän antoi novitiolle merkin lähteä. Fridolin totteli vastahakoisesti, astui hiljaa oven luo, aukaisi sen ja sulki jälleen, huoneesta kuitenkaan lähtemättä.

"Kysy häneltä itseltään, ellet uskone minua", vastasi Shirkohf; ja ennenkuin sanat olivat hänen huuliltaan ennättäneet, todisti erakko itse itsestään. "Minä olen Engaddin Theodorik", hän sanoi "olen vaeltaja erämaassa minä olen ristin ystävä ja kaikkein uskottomain, heretikkojen ja perkeleenpalveliain vitsaus. Väistykää, väistykää!

Voin tarjota sulle raikkaan veden lisäksi vain palan leipää. Vaeltaja. Kiitos. Kuinka ihanasti kaikki kukkii ja viherjöi täällä! Vaimo. Mieheni hän pelloltaan pian saapuu kotiin. Viivy luonamme ja kanssamme jaa ehtoollinen. Vaeltaja. Te asutte täällä? Vaimo. Niin, tuonne muurien väliin isäni jo majan tiilistä ja sorakivistä rakensi.