United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kah, tuoltahan ne kaivatut "illan virkut, aamun torkut" pojat tulevat Kotanurmen ladosta, sanoi Kaivolan Kaisa. Mutta mitähän ne noin nauravat? Niillä on jotakin hauskaa kerrottavana. Pojat tulivat, siistivät itsensä, mutta salaperäinen nauru väikkyi niiden huulilla. Tyttöjen uteliaisuus kasvoi kasvamistaan. Etenkin Mörskyn Marketta tunsi olevansa onneton, jollei saisi tietää mitä oli tapahtunut.

Me kuulimme ne huokaukset, jotka nousivat tämän nuoren naisen rinnasta. Sekavia sanoja väikkyi hänen huulillaan. Hän näytti tahtovan puhua, mutta ei voinut. Viimein pääsi häneltä nämä sanat: Jumalani, Jumalani, kaikkivaltias Jumala, missä olen minä, missä olen minä? Hän tunsi nyt jonkun olevan lähellänsä, ja puoleksi toisapäin kännyttyänsä hän näytti meistä ikäänkuin muuttuneelta.

Siinä ei näkynyt kuin paavi kardinaleinensa pispoinensa keulassa; Pyhä Henki väikkyi heidän ylitsensä, papit ja munkit sousivat molemmin puolin; ja näin kuljettiin taivasta kohden. Maallikot uiskentelivat meressä laivan ympärillä.

Niin nyt kuulin äänen liepeän; ja mistä, Sen myös tiesin hetkel tällä. Eihän tullut Semä idäst eikä lännest, tullut ei se Syvyydestä eikä taivaan korkuudesta, Vaanpa hyötökoivun viileästä kruunust, Kasteheena alas korvahaani väikkyi. Oilko enkel vieno yösijalle käynyt Ihanaiseen lehtikehtoon? Uneksuiko Siellä unta lemmen hän ja haasteliko Unissaan hän lemmen kieltä, jaahatellen?

Puolisataa vuotta on jo kulunut siitä ja minä olin silloin vain kasvava poikanen, mutta vielä muistan minä aivan selvään tuon vanhan, pitkän ja kookkaan miehen, jolla oli niin kauniit ja jalot kasvonpiirteet, joka käyttäytyi aina kohteliaasti ja hienosti ja jonka huulilla väikkyi alituinen hymy ja leikinlasku. Tuollaiset näyt pysyvät kauan muistissa.

Ja kesä oli parhaillaan, koin säteet mailla väikkyi, ja linnut lauloi laulujaan, ja lammin laineet läikkyi; mut kolkolta, kuin viety pois tulonen kodin liedest' ois, niin tuntui kolkolt' aamu. Elämän ehdot riistänyt taas oli hyinen halla. Ja huuto kansaan lensi nyt ja kaikui kaikkialla. Ja mieliin syttyi innostus, ja harvoin nähty rakkaus nyt hehkumaan sai tunteet.

Kun astuin pois heidän luotansa pitkin pengertä, en voinut olla huomaamatta, kuinka vakaasti he molemmat istuivat ja katselivat ilman-rantaa ja kuinka tämä tummeni ja taajeni heidän ympärillään. Sieltä täältä näkyi joku varhainen lamppu vilkkuvan etäisestä kaupungista; ja taivaan itäisellä puolella väikkyi yhä tuo vaalean-harmaa valo.

Lumivalkoisia pilvenhattaroita väikkyi heleänsinisellä taivaan laella, ja pääskyt kiitivät edes takaisin uuden aitan ympärillä, jonka perustuksena oli neljä vahvasti yhteen liitettyä kivimöhkälettä. Hiukan ylemmällä oli rakennettu uuden asuinhuoneuksen hirsikerta; se oli leveä ja iso ja joka huoneessa oli pitkät auringonsäteet, ja perustus sen ympärillä oli hiljan raivattu.

Hän rukoili Jumalata armahtamaan tuota onnetonta, sokeaa miestä eikä iskemään häneen pyhän vihansa liekehtivää vasamaa. Niin hän rukoili, katsahdellen ylös korkeuteen, ja ihmeellinen tuli säteili hänen silmistänsä ja hänen otsallansa väikkyi taivaallinen valo. Mutta katso: Juhani vaikeni, hän vaikeni, vaikka mulauttelikin silmiänsä vihaisesti viistoon neitosta kohden.

Taivas näytti sineensä sulattavan heidän ruusunkarvaiset ruumiinsa, veden ja soittokoneiden välkynnän. Tämä kuva siinsi ja hohti, väikkyi, vivahteli ja heloitti kuin kukkakenttä. Sekä rantojen lehdoista että kummallisista, juhlaa varten rakennetuista ja pensaikolla peitetyistä komeroista helisi soitto ja laulu. Koko seutu soi, soivat lehdot, ja kauas kantoi kaiku rumpujen ja torvien äänen.