Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Minä juuri luin »Keski-Suomessa». Niitä on monessa puodissa kaupan. Niin, vaanpa valmistettuja. Ei valmistettuja, tietysti. Kodeissahan ruoka aina valmistetaan. Miinan silmät repesivät auki. Selma seisoi suorana ja arvokkaana hänen edessään; puolta päätään hän ainakin oli Miinaa pitempi, sekin oli suureksi eduksi.

En tieä poloinen poika Poloisiksi päivikseni, Elettihin meillä ennen, Asuttihin aikoinani, Kuultihin kalat kutevan, Lohen purstot loiskuttavan; Vaanpa nyt tätä nykyä Ei kuulu kuettajia, Pois on kaonneet kalatki, Lohen purstot loiskahtanna.

Tuolle lausehelle hetken Hymyili nyt keisarinna, mutta kohta Muuttui todeks hellä hymy Ja hän huokaili ja lausui taasen: "Vaimo olen, vaimon voima Vaan on mulla; miehen kunto vaanpa voisi Tätä ääretöntä valtaa Oikeen muodostaa ja Venäjätä nostaa Maineesen ja kunniahan. Suuri Pietari, jos hengelläni voisin Sua haudastasi ostaa!

Tohtorit totiset miehet Ajan tulleen arvelivat, Miehen olla mieltyneenä, Vaanpa myös vakuuttelivat Ajan viel' ei tulleheksi Poikaa laskea poluille, Jott' ei tuo poloinen tuhma Kinttujansa katkaisisi Tahi taittais niskojansa, Kun ei oo isänsä käynyt Kauvemmaksi kirkkoansa, Eikä yötänsä levännyt Etempänä äitiänsä.

En jouda nyt edes mutta, ette te hyvä matami usko, kuinka herttaisen hyvä se kauppaneuvoksetar sittekin on pohjaltaan." "No eihän se taida juuri kaikkein pahimpiakaan olla, mutta kukapas sitä nyt Anna-Maijalle ilkiäisikään " "Niin, vaanpa muillekin. Tiedättekös, että nytkin minä olen menossa tohtoriin, ja kauppaneuvoksetar kaskikin oikein juoksujalassa menemäänkin."

ANTTI. Poliisit, peevelit, tulivat hätään, ja kaappasivat Topra-Heikin kiinni! MATLENA. Jumaliste! Entä sitten? ANTTI. Olihan siinä miehiä, ei kahta poliisia pahasti säikähdetty. Siepattiin vaan Topra kynsistä pois, ja lähdettiin karkuun. MATLENA. Kas, niin vaan! Mutta entä kun nyt ajavat teitä jäljestä? ANTTI. Tokkohan sentään? Tänne asti eivät ainakaan löydä. MATLENA. Vaanpa Mäki-Mattiin?

Yhdistynein voimin saadaankin viimein vedestä ylös märkä, vilusta värisevä hevonen ja kastunut jauhokuli-kuorma. "Hullu, kun läksitkin keväiselle jäälle yksinäsi", sanoo ukko. "Niin, vaanpa kun kylmi yöllä ja se oikasee ainakin kolme peninkulmaa ja maantiekin on jo ihan mustana", selittää rahdinvetäjä nurpein mielin ja katkonaisesti. "Onhan tuo sitäkin, mutta kierrä nyt kuitenkin Kouan salmea.

"Vaanpa ei tuomisten kanssa", puhui Matti, "ja taitaa kotvemman saada odottaakin, ennenkuin minä hänelle lähden lahjuksia viemään." "Mutta, jos minulla olisi rahaa mukana, niin het'paikalla kävisin kauppamiehestä sokeritopan, jott'en tarvitsisi toiste tänne raahautua", sanoi Rankolainen. "Se on teidän asianne", arveli Matti ja niin lähdettiin nälkäisinä ajaa köryyttämään kotiin.

Vaanpa kannelta vilutti kun ei ihmisen sydäntä eikä korvin kuulevata, jolle antaisi iloja, taikka kaihoja kajaisi, kuta konsa viihdyttäisi, konsa intohon ajaisi.

Mutta kerran, koska Matti hältä sotki sotkuksihin ongen parhaan synti suurin kalamiehen, jonka tekee tomppeli vain tottumaton jaksanut ei sisuansa suistaa enää everisti, vaanpa ärjäs hälle silloin vihan-vimmoissansa: »Matti p le! Sua lempo riivaa

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät