Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025


Usein humalahurjan, Useimmin viinavillin, Kopra tukkihin tulevi, Hapsihin hahattelevi; Usein humalahurjan, Useimmin viinavillin, Oksennus olille jääpi, Vaahti vaipalle valuvi, Korjata vihaisen vaimon, Sekä tyynen työnnytellä."

Ken nyt leikkihin tulevi, Ken kisahan kerkiävi; Tokko roua koista jouti?" "Ei roua kotoa joua, Tekemist' on työtä paljo: Vehnäleivät leipomista, Talkkunat taputtamista, Mesikannut kantamista; Tästä kulkevi kuningas, Vaeltavi linnan vanhin. Ennen pistän piikojani, Panen palkkalaisiani, Annan kokkini koasta, Tallipojan tanhuasta."

Tuuli kyllinki tulevi, Linnut kanssa lentelevät, Mie en tunne tuulen mieltä, Tuulen mieltä, linnun kieltä; Vaan kun tuttuni tulisi, Ennennähtyni näkyisi, Tuntisin ma tuon tulosta, Arvoaisin astunnasta, Jalan nuoren nousennasta, Sukan mustan muikunnasta, Käymästä kepiän kengän, Helman hienon hiipsinnästä.

Lauloi naisensa lokiksi luo'olle lekottamahan, veen karille kaikkumahan, nenät nienten niukumahan, vastatuulet vaapumahan. Siitä seppo Ilmarinen rekehensä reutoaikse. Ajoa kahattelevi alla päin, pahoilla mielin; matkasi omille maille, tuli maille tuttaville. Vaka vanha Väinämöinen tiellä vastahan tulevi. Sai tuosta sanelemahan: "Veli, seppo Ilmarinen!

Nyt me outona olemma Ja kulemma kummempina, Kun tulevi toinen vuosi, Toinen vuosi ja parempi, Omenina me olemma, Ja kulemma kukkasina, Matkustamma mansikkoina, Vaellamma vaapukkoina Käymmä parvessa parasna, Piikaparvessa pisinnä, Valkeinna vaimoloissa, Juoleinna joukkoloissa. Hyvän eukon tytär. Ei oo kuussa käskemistä, Päivässä opettamista, Ei neiessä neuomista, Hyvän eukon tyttäressä.

Moni on päivä päätön päivä Usiampi einehetön: Ilta ainaki tulevi, etehen ennättävi, Moni tuikkavi tulonen, Vilkuttavi valkiainen. Ei ole turvoa tulesta, Valkiaisesta varoa, Turvoa tuhoistakana, Vaivaistakana varoa. Tuikkaen tuli palavi, Vilkutellen valkiainen, Eessä lapsen armottoman, Kohalla kovaosaisen.

Tule minun turvihini; Avarat asunnot mulla, Pellon pientaret laviat, Hongan juuret huonehina, Kantoset kamariloina." Hiiren peiaat. Hiiri kaupalta tulevi Purrella punaperällä, Wenehellä vaskisella. Keitti linnan liepsahutti, Tytär lintahan lipetti; Keitti hutun hupsahutti, Poika huttuhun hupeni.

Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, iski virkkua vitsalla, helähytti helmivyöllä. Virkku juoksi, matka joutui, tie vieri, reki rasasi. Ajoa järyttelevi, matkoansa mittelevi selvällä meren selällä, ulapalla aukealla. Neiti vastahan tulevi, kautokenkä kaaloavi selvällä meren selällä, ulapalla aukealla.

Etsi mäiltä, männiköiltä, kannoilta, kanervikoilta, katsoen joka kanervan, joka varvikon vatoen, kaivellen katajajuuret, ojennellen puien oksat. Astua ajattelevi, käyä kääperöittelevi: Tähti vastahan tulevi. Tähelle kumarteleikse: "Oi Tähti, Jumalan luoma! Etkö tieä poiuttani, miss' on pieni poikueni, kultainen omenueni?" Tähti taisi vastaella: "Tietäisinkö, en sanoisi.

Elinainen, neitsy nuori, Meni aittahan mäelle, Vaskivakkanen käessä, Vaski-avain vakkasessa: "Tuollapa tulee Klaus Kurki, Laukon ylpeä isäntä." "Mistäs tunnet Klaus Kurjen, Onko hän elikkä muita?" "Tulennasta tuiman tunnen, Jalon jalkansa polusta." "Eikös muita ylpeöitä, Kun vaan Laukon Klaus Kurki?" Klaus tuo rannalta tulevi, Ajoi kohti kartanoa; Viisi veljestä Elinan Istuit kaikki pöyän päässä, Nousit kaikki katsomahan, Läksit vastahan pihalle. Kiaus tuo tuli pihalle, Joukon kanssa kartanolle, Sa'an saattomiehen kanssa, Sa'an satula-urohon, Miehet kultamiekoissansa, Hevoset hopeapäissä: "Onko teillä neiti myyä, Piika pietty minulle?" "Ei neittä mäellä myyä, Panna kaupan kartanolla, Hevot myyähän mäellä, Laukaviat kartanolla; Onhan meillä tupiaki, Tupa meill' on yljän tulla, Tupa tulla, toinen mennä, Talli on hevoset panna, Maja varsat valjutella, Naulat laskea satulat." Klaus lähtevi tupahan, Polki jalan portahalle, Miekalla oven avasi, Tupellansa kiinni tunki: "Onko teillä neiti myyä, Piika pietty minulle?"

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät