Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Vielä tälle neitoselle, Tälle pienelle tytölle, Luokki tuominen tulevi, Aisa koivuinen ajavi. Vielä tälle neitoselle, Tälle pienelle tytölle, Rahat raskuen tulevat, Tengat pienet piehtaroien, Killingit kipoa lyöen, Tolpat toistansa ajellen. Vielä tälle neitoselle, Tälle pienelle tytölle, Tuoahan Turusta sormus, Kihlat toiset Torniosta, Riiasta hopiariksit, Sormus Suomessa valettu.
Ohtoseni, ainoseni, Mesikämmen kaunoseni, Ellös nyt pahaksi panko, Jos meille johi' tulevi Luien luske, päien pauke, Hammasten hajotusvuoro! Päästä nyt tänne pääripasi, Pueta purasimesi, Heitä harvat hampahasi, Liitä leukasi lipiät! Suostu metsä suoloihini. Suostu metsä suolohini, Taivu talkkunaisihini, Syötä miestä mämmilläsi, Talkkunallasi taputa!
"Kun tulevi ruoan tarvis, syöä mielesi tekevi, syö'ös sieniä metsästä, murra muurahaiskekoja, juuria punaisen putken, Metsolan mesipaloja ilman ruokaruohoittani, minun henkiheinittäni! "Metsolan metinen amme hapata hihittelevi kultaisella kunnahalla, hope'isella mäellä: siin' on syöä syölähänki, juoa miehen juolahanki, eikä syöen syömät puutu, juoen juomiset vähene.
Siitä nuoren Joukahaisen jopa tuskaksi tulevi, läylemmäksi lankeavi. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen! Pyörrytä pyhät sanasi, peräytä lausehesi! Päästä tästä pälkähästä, tästä seikasta selitä! Panenpa parahan makson, annan lunnahat lujimmat."
Ukko uunilta urahti, halliparta paukutteli: "On sulettu suuremmatki, jalommatki jaksettuna Luojan kolmella sanalla, syvän synnyn säätämällä: joet suista, järvet päistä, virrat niskalta vihaiset, lahet niemien nenistä, kannakset kape'immilta." Yhdeksäs runo Siitä vanha Väinämöinen itse korjasta kohosi, nousi reestä nostamatta, yleni ylentämättä; tuosta pirttihin tulevi, alle kattojen ajaikse.
Kelpasin minäi kesällä, Päin päiväpaistehella; Tuli talvi, ei tahottu, Syänkuill' ei syötettynä; Jouvuin kurja kulkemahan, Nälän kanssa nääntymähän, Pakkasessa parkumahan, Vilussa värisemähän. Annapas kesä tulevi, Lähenevi lämmin aika, Taas minua tarvitahan Rukihin rutistuessa, Kesäheinän heiluessa, Kaurojen karistuessa. Ei vaivaista häihin.
"Ken se haahella tulevi, laskevi veno punaisin selän puolen Lemmenlahta, se on vanha Väinämöinen: tuopi laivalla eloa, aluksella aartehia. "Ken se korjalla ajavi, kirjavalla kiiättävi maapuolen Simasaloa, se on seppo Ilmarinen: tuopi tyhjeä valetta, korjan täyen luottehia.
Mipä meiänki tytärten, Mikä muien neitosien? Ei tytärtä tuumatonta, Neittä neuon saamatonta. Neuon neitonen pitävi, Tuuman tyttö keksinevi, Alta aittahan menevi, Päältä purnon puhkoavi, Katon kautta pois tulevi, Laen kautta laitteleksen; Sukasta säkin tekevi, Kalsustansa kantoneuon. Kummaistako kuuleminen.
Karku Kaarlolle tulevi, Lähtö Ruotsin rohkialle, Tullessa tulisen nuolen, Kivileivän lentäessä, Rautaharkon rastaessa; Läksi maalle marsimahan, Ruotsin maalle rohkialle, Vannoi vaikian valansa: "Ennen kieli kirvotkohon, Silmä päästä siirtyöhön, Kun ma tänne toiste tullen!" Turusen neiti. Annikki Turusen neiti Istuvi Turun korolla, Luopi silmänsä selälle, Käänti päätä päivän alle,
Tässäkin nähdään kovempi muoto alkuperäiseksi ja Kalevalassa sekä Kantelettaressa käytetty muoto, esim. tulevi myöhemmin tulleeksi. Senkin tähden voisi yleiseen Suomessa käytetty pääte` -pi runoissamme käytettää` pikemmin kuin -vi. Kau'an ei ollut meillä joutoa viipyä` Peloilan tienoilla; Karjalaisien luokse mennä` sitä vähempi. Palaisimme siis takaisin Tihvinaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät