United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nainen linnasta lihavan, Kaupungista kaunokaisen, Joll' on kallis kampa päässä, Kohtapää, kotat jalassa. Tahi jos tietäisin vähäsen, Arvoaisin aikanani, Niin en naisi ensinkänä, Nykyisiä tyttölöitä; Ne on neitona soriat, Koriat ison kotona,
Hän määrää kaksi mahdotonta työtä; jos Wäinämöinen kuitenkin ne saisi toimeen: »Sitten sun mieheksi sanoisin, Urohoksi arvoaisin». Wäinämöinen saa todellakin ehdot täytetyksi, ja nyt neito jo heittää epäilykset. Hän määrää kyllä taaskin kaksi mahdotonta työtä, mutta antaa kuitenkin samassa Wäinämöiselle hiukkasen toivoa. Hän sanoo »ehkä» tulevansa hänelle puolisoksi, jos ukko tekisi nekin ihmeet.
Tuuli kyllinki tulevi, Linnut kanssa lentelevät, Mie en tunne tuulen mieltä, Tuulen mieltä, linnun kieltä; Vaan kun tuttuni tulisi, Ennennähtyni näkyisi, Tuntisin ma tuon tulosta, Arvoaisin astunnasta, Jalan nuoren nousennasta, Sukan mustan muikunnasta, Käymästä kepiän kengän, Helman hienon hiipsinnästä.
Kun mun kultani tulisi, Armahani asteleisi, Tuntisin ma tuon tulosta, Arvoaisin astunnasta, Jos ois vielä virstan päässä, Tahikka kahen takana. Utuna ulos menisin, Savuna pihalle saisin, Kipunoina kiiättäisin, Liekkinä lehauttaisin; Vierten vierehen menisin, Supostellen suun etehen.