Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Hän voi siitä jotain oppiakin. Kuuleppas, Maiju, tulehan lähemmäksi! Tahtoisin sinua puhutella. Maiju. Eihän tästä nyt oikein Lyyli. Tulehan nyt vaan! Sanoppas, Maiju, tiedätkö sinä mitä tuo sana *kirjailia* merkitsee? Maiju. Mitä? Kirjailia? Lyyli. Niin juuri, kirjailia. Maiju. No, mitä minä Tuommoinen, joka kirjoittaa paperille ja sillä tienaa rahaa. Lyyli.
Kun hän nyt palaisi kuitenkin. Hyvä Pekka, tulehan, anna anteeksi minulle! Häntä ei näy. Olisinko siis todellakin erehtynyt. Mutta ehkä hänellä oli kiire jonnekin. Minua peloittaa! Näin ei Paul olisi tehnyt. Hän olisi ainakin selitystä ensin vaatinut. Poskiani kuumottaa. Niin kuumaa se kahvi! Hm! Hän voisi minusta niin pahaa uskoa. Olisihan hänen pitänyt arvata, että sen tein Iinan tähden. Oliko se nyt niin hirveätä.
Minun vaan oli niin auvo ollakseni, milt'ei kyyneleet nousseet silmiini ajatellessani kaikkea, mitä olin nähnyt ja kuullut. Rohkenisinko minä mennä toisten valmiille? Niissä ajatuksissani olin vieläkin, kun Esa löi olkapäähäni ja sanoi: Mitäs sinä suret. Tulehan puremaan eväitä. Mennään sitten alas hyttiin vähän lepäämään.
Sanko toisessa ja jakkara toisessa kädessä Hetvi seisahtui lähelle pönttöjä ja sanoi: »Tulehan nyt Hopitenka sieltä savun alta vähän syrjempään, niin kevennetään alaisiasi. Kyllä siellä onkin taas läikkä maitoa.»
Ellei tyttöletukka ota sanojaan takaisin, ei hänen pidä penniäkään perimän, se olkoon sanottu, ei niin penniä! Mari, tulehan tänne! VILHO. Mitä ajattelette setä! Antakaa taivaan nimessä minun ensin pois päästä. BLOM. Ei paikastakaan! Sinä jäät tänne. VILHO. Minäkö? En, vaikka maailma repeisi. BLOM. Sinä jäät tänne, sanon minä. Mari, tule heti tänne, minä tahdon sinua puhutella.
Sinulle, Nathan, ennen muuta täytyy mun ilmoittaa, ett' oitis kun vain tahdot, takaisin rahas saat sa...! NATHAN. Sulttaani! SALADIN. Sä myös nyt käytä mua... NATHAN. Sulttaani! SALADIN. Tääll' on jo matkue. Niin rikas jälleen ma oon kuin pitkään, pitkään aikaan en. Tulehan, sano, mitä tarvitset, jotakin suurta yrittääkses!
Ne tulevat ensin pohjapeittoon, sitten melkein puolilleen, sitten enemmilleen kuin puolilleen, sitten piripintaan, sitten kukkuralleen. "Nyt poimitaan suuhun." Minä poimin joka marjan suoraan suuhuni, hän kouraansa. En löydä enää. "Tulehan tänne!... Suu auki, silmät kiinni!" Hän nakkaa suuni täyteen marjoja ja lähtee kirmaisemaan pois. Saavutan hänet vasta tuulimyllyn alla.
»Kyllä me vielä hyvin sovimme», puhkesi hän puhumaan. »Minä olen jo iloinen, että päästin sinut sisään. Tulehan nyt makuupaikallesi.» Ihmeekseni ei hän sytyttänyt kynttilää eikä lamppua, meni vain muutamaan pimeään käytävään, alkoi ähkien ja puhkien kompuroida ylös pitkiä portaita ja pysähtyi avoimen oven eteen.
Sinäkö se olet, Feif? sanoi hän saksanvoittoisesti, kun Eerikki astui sisään; mutta vastausta odottamatta hän lisäsi: Vai niin, tulehan tänne ratasta polkemaan; nuo lurjukset ovat kaikki juosseet tiehensä, eikä minulla ole ketään, joka auttaisi minua.
Juuri kun hän ajoi pihaansa, tuli Anna kotiin toista tietä, mikä vei Hannulaan. Hovilainen oli tupaan astuessaan synkän näköinen kuin ukkosen pilvi. "Tulehan tänne. Miina, vuorostasi uutista kuulemaan", virkkoi hän ja meni kamariinsa, jonne Miina häntä heti seurasi. "Mikähän uutinen se on", sanoi Lydia, pani virkkauksensa pöydälle ja meni ovelle kuuntelemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät