Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Noin armas onko ollut konsaan hän! Kuin sujui hänen suustaan joka sana! Mut imartelu multa salata ei kauan voinut petollista mieltä: sanainsa vastakohdan otsahansa näin liian selvään kirjoitettuna. Mä hyvin tunnen, milloin etsitään mun sydämeeni tietä vilppimielin. Mull' onko lähtö pois? Firenzeen viekö mun tieni kohta ensi tilassa? Ja miks Firenzeen?
Todisteeksi, Ett olen parempi kuin miltä näytän, Avatkaa tuo; mit' on siin', ottakaa. Huu! mikä myrsky! Nyt kuningasta etsimään. RITARI. Kätenne tänne! Eikö mitään muuta? KENTIN KREIVI. Sananen, mutta kaikkein tärkein: kun, näet, Kuninkaan löydämme tää mun on tieni, Tuo teidän, se, ken ensin hänet kohtaa, Toiselle ilmoittaa sen huutamalla. Toinen kohtaus. Toinen paikka nummella. Myrskyä edelleen.
Senjälkeen piti minun tyystään kertoa syyn tänne tulooni. "Hyvin, helvetin hyvin," rähisi yksi seurasta. "Minä aloin tieni samalla tapaa. Ilkeän kurinen isäntä löi minua sekä varhain että myöhän. Tuimuudessani annoin minä kerran hänelle korva-puustin takaisin, ja sentähden lähetti hän minun linnaan.
HUBERT. Jos töin tai aatoksin tai suostumuksin Sen armaan hengen ryöstöön olen syypää, Jonk' oli verhona tuo kaunis tuhka, Niin helvetti se älköön kyllin voiko Mua kiduttaa! Kun läksin oli terve. BASTARDI. No, pois siis hänet sylissäsi vie. Min' olen tyrmistynyt; tieni eksyy Tään mailman vaaroihin ja ohdakkeisiin. Helposti koko Englannin sa nostat!
Ties emo ennustaa, Thetis, äitini kuuleajalka, salliman arpaa kaks mua saattavan kuoloa kohti: tänne jos taistelemaan minä jään liki linnoja Troian, en kotitielle ma koskaan käy, mut saan ikimaineen; vaan jos lähden pois sulo-syntymämaalle ma jälleen, hukkuva maine on multa, mut eess' elinaika on pitkä, eik' ole koittava kohta se päivä, mi päättävi tieni.
"Näyttäisihän se siltä, kuin olisin paennut venäläisiä! Pian talvi kuluupi. En saa kadottaa yhtään aikaa, raivatakseni tieni Moskovaan."
Kauvas kulkee tieni, mutta viimein kuin vihainen myrsky mä itseni syöksen kaarevien miekkain kilinään. Elämä on vaivaa. Nyt, Pauli, jätän sinulle jäähyväiset. PAULI. Sydäntä musertaa tämä päivä. Oi! Niin, hyvästi, Tyko! TYKO. Niin juureva kuin isäimme viha oli meidän ystävyytemme. PAULI. Niin juureva, niin; ja niin lämmin kuin kylmä se.
Oi, hyödyks ett' tulta Mun kynttiläss' ois, Ett' turhiin ei multa Elo rientäisi pois! Kun voisin ees loistaa, Kuni kynttilä tuo, Mi pimeyttä poistaa Ja valoa luo! Kun sitten mun kerran Tulis sammua pois, Ero täält' eteen Herran Niin raskast' ei ois! Kuni kynttilä pieni, Mä sammuisin vaan, Mut kirkkauteen tieni Veis ylhäisen maan. POIS V
TYKO. Mua saata tästä matkallen, ja sitten Ijankaikkiseksi pitää erota. Mä jatkan tieni, kotiin takaisin Sä käännyt oikeassa haamussas; Ja sitä, että tässä olen käynyt
Päivän Sana
Muut Etsivät